Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut
| Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut | |
|---|---|
.svg){kind=small} |
|
| Laji | jalkapallo |
| Maa(t) | kansainvälinen |
| Perustettu | 1930 |
| Joukkueita | 48 lopputurnauksessa 211 karsintoihin oikeutettua |
| Hallitseva mestari |  Espanja (2026) |
| Eniten mestaruuksia |  Brasilia (5) |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut on Kansainvälisen jalkapalloliiton järjestämä turnaus, jossa jalkapallon miesten maajoukkueet kilpailevat maailmanmestaruudesta joka neljäs vuosi. Kilpailu on järjestetty vuodesta 1930 alkaen, ja hallitseva mestari on vuodelta 2026 Espanja.
Kilpailun menestynein maa on Brasilia, joka on osallistunut jokaiseen lopputurnaukseen ja saavuttanut viisi mestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Eurooppalaiset joukkueet ovat saavuttaneet kaksitoista maailmanmestaruutta ja eteläamerikkalaiset kymmenen. Mitalisti on aina ollut Uefan, Conmebolin tai CONCACAF:n lajiliitosta.
Turnausjärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lopputurnauksessa pelasi vuosien 1998–2022 kisoissa 32 maata. Ne pelasivat kahdeksassa neljän joukkueen alkulohkossa, joiden kaksi parasta etenivät pudotuspelivaiheeseen. Turnaus huipentui loppuotteluun.
Vuoden 2026 lopputurnaukseen kaikki maanosat saivat lisäpaikkoja, kun turnaus kasvoi 48 joukkueen kokoiseksi.[1]
Lopputurnaukseen pääsevät joukkueet ratkaistaan karsinnoissa, jotka pelataan lopputurnausta edeltävien kolmen vuoden aikana. Lopputurnauksen isäntäjoukkue pääsee lopputurnaukseen ilman karsintaa.[2]
Jokainen maanosaliitto järjestää omat karsintansa. Jokaisella maanosalla on kiintiöity määrä paikkoja lopputurnauksessa, ja isäntämaata ei lasketa mukaan kiintiöön. Vuosien 2018 ja 2022 lopputurnauksiin maanosien kiintiöpaikat olivat:[3]
- Eurooppa 13
- Afrikka 5
- Aasia 4,5
- Etelä-Amerikka 4,5
- Pohjois- ja Keski-Amerikka sekä Karibia 3,5
- Oseania 0,5
Puolikas paikka tarkoittaa sitä, että viimeinen karsija joutuu pelaamaan jatkokarsinnan jonkin toisen maanosaliiton karsijaa vastaan.
Vuoden 2026 turnauksessa oli ensi kertaa mukana 48 joukkuetta aikaisemman 32 sijaan. Alla paikkojen jakautuminen maanosittain (suluissa muutos vuoden 2022 paikkamääriin):[1]
- Eurooppa 16 (+3)
- Afrikka 9 (+4)
- Aasia 8 (+3,5)
- Etelä-Amerikka 6 (+1,5)
- Pohjois- ja Väli-Amerikka 3 + 3 isäntämaata (3,5 vuonna 2018)
- Oseania 1 (+0,5)
- liittojen välisestä karsintaturnauksesta lisäksi kaksi maata
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seitsemän eurooppalaista jalkapalloliittoa perusti toukokuussa 1904 Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n, jolle annettiin tehtäväksi järjestää jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut. Olympialaisiin jalkapallo otettiin virallisena lajina vuonna 1908, mutta ensimmäinen maailmansota ja sen jälkeiset riidat lykkäsivät MM-kisojen aloittamista. Ensimmäiset MM-kilpailut pelattiin lopulta vuonna 1930 Etelä-Amerikan Uruguayssa. Maa juhli tuolloin 100-vuotista valtiollista itsenäisyyttään ja tarjoutui maksamaan eurooppalaisten joukkueiden matkakulut. Euroopasta mukana oli vain neljä joukkuetta, ja isäntämaa Uruguaysta tuli ensimmäinen maailmanmestari sen lyötyä loppuottelussa Argentiinan. Italia voitti Euroopassa järjestetyt MM-kisat vuosina 1934 ja 1938. Hallitseva maailmanmestari Uruguay jättäytyi pois protestiksi sille, että eurooppalaisia joukkueita oli neljä vuotta aiemmin ollut mukana vain neljä.[4]
Toisen maailmansodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan jälkeen MM-kisoja jatkettiin vasta vuonna 1950 Brasiliassa. Kilpailussa käytettiin nyt sarja- ja lohkojärjestelmää. Englanti osallistui kisoihin ensimmäisen kerran, mutta ei yllättäen selviytynytkään loppusarjaan. Uruguay voitti toisen mestaruutensa.[5]
Länsi-Saksa voitti Sveitsin MM-kisat 1954. Brasilia voitti maailmanmestaruuden Ruotsissa 1958 ensimmäisenä joukkueena oman maanosansa ulkopuolella. Brasilia uusi mestaruutensa Chilessä 1962. Englanti voitti toistaiseksi ainoan mestaruutensa kotikisoissaan 1966. Seuraavalla vuosikymmenellä mestareita olivat Brasilia 1970, Länsi-Saksa 1974 ja Argentiina 1978.[6]
Tammikuussa 1981 järjestettiin Mundialito (Gold Cup), turnaus jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Turnaukseen osallistuivat useimmat maailmanmestaruuden voittaneista maista.
Italia voitti kolmannen maailmanmestaruutensa Espanjassa 1982. Meksikon kisoista 1986 muistetaan erityisesti mestaruuden voittaneen Argentiinan kapteenin Diego Maradonan suoritukset. Italian kisoissa 1990 tehtiin vähemmän maaleja ottelua kohti kuin koskaan aiemmin. Finaalissa Länsi-Saksa voitti Argentiinan rangaistuslaukausmaalilla.[7]
Yhdysvalloissa järjestetyissä vuoden 1994 kisoissa oli enemmän katselijoita kuin yhdessäkään aiemmassa MM-turnauksessa. Brasilia voitti ennätyksellisen neljännen mestaruutensa, kun se voitti Italian maalittoman loppuottelun päätteeksi käydyssä rangaistuspotkukilpailussa. Ranska saavutti ensimmäisen maailmanmestaruutensa kotikisoissaan 1998. Aasia sai lopputurnauksen järjestettäväkseen ensimmäistä kertaa vuonna 2002, kun kisaisännyys jaettiin Japanin ja Etelä-Korean kesken. Brasilia saavutti jo viidennen mestaruutensa. Saksan MM-kilpailuissa 2006 Italia voitti neljännen mestaruutensa voittamalla loppuottelussa Ranskan rangaistuspotkukilpailussa ja brasilialainen Ronaldo nousi 15. maalillaan MM-kilpailujen parhaaksi maalintekijäksi.[8]
Afrikan ensimmäisestä MM-lopputurnauksesta Etelä-Afrikassa 2010 muistetaan esimerkiksi vuvuzelojen surina katsomoista. Espanja voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Brasilia hävisi kotikisojensa 2014 välierässä Saksalle tyrmistyttävästi 1–7. Saksa vei lopulta pokaalin ensimmäisenä Euroopan maana Amerikassa järjestetyissä kisoissa. Saksan Miroslav Klose nousi 16. maalillaan MM-kilpailujen maalintekijätilaston ykköseksi.[9] Vuoden 2018 kisoissa Venäjällä Ranska saavutti toisen maailmanmestaruutensa. Qatarissa 2022 mestaruuden voitti Argentiina.
Osanottajien lukumäärän muutokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen vuotta 1982 lopputurnauksessa pelasi 16 maata, lukuun ottamatta vuosien 1930 (13 maata), 1938 (15 maata) ja 1950 (13 maata) kisoja. Vuosiksi 1982–1994 lopputurnauksen osanottajamäärä nostettiin 24:ään. Ranskan MM-kisoista 1998 lähtien lopputurnaukseen osallistuvien maiden määrä on ollut 32. Tammikuussa 2017 Fifa päätti, että kisat laajenevat 48 joukkueen turnaukseksi vuonna 2026. Tuolloin pelataan 16 kolmen joukkueen alkulohkoa.[10]
Turnausmuodon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisissä MM-kisoissa vuonna 1930 oli alkulohkot, välierät ja loppuottelu. Seuraavissa Italian ja Ranskan kisoissa pelattiin alusta loppuun cup-muotoisena. Brasilian kisoissa 1950 oli poikkeuksellisesti neljän maan loppusarja eikä lainkaan loppuottelua, vaikkakin mestaruuden ratkaissut loppusarjan viimeisen kierroksen ottelu Uruguayn ja Brasilian välillä tavataan laskea MM-finaalien joukkoon. Vuosien 1974–1982 kisoissa oli kaksi lohkovaihetta, ja cup-muotoisesti kisat käytiin vasta joko välierä- (1982) tai finaalivaiheesta (1974–1978) alkaen. Vuosien 1986–1994 MM-kisoissa neljä parasta lohkokolmosta pääsi alkulohkosta jatkoon, jotta ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle saatiin 16 joukkuetta. Sen jälkeen jokaisesta kahdeksasta alkulohkosta jatkoon on päässyt kaksi joukkuetta.
Voittajien erikoisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isäntämaa on juhlinut maailmanmestaruutta kaikkiaan kuusi kertaa: Uruguay vuonna 1930, Italia vuonna 1934, Englanti vuonna 1966, Länsi-Saksa vuonna 1974, Argentiina vuonna 1978 ja Ranska vuonna 1998.
Jos Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikka lasketaan yhdeksi mantereeksi, Brasilia, Espanja, Saksa ja Argentiina ovat ainoat joukkueet, jotka ovat voittaneet maailmanmestaruuden vieraalla mantereella: Brasilia Ruotsissa 1958 sekä Etelä-Koreassa ja Japanissa 2002, Espanja Etelä-Afrikassa 2010, Saksa Brasiliassa 2014 ja Argentiina Qatarissa 2022. Etelä-Afrikka (2010) ja Qatar (2022) ovat ainoat isäntämaat, jotka ovat pudonneet jatkosta jo ensimmäisellä kierroksella.
Saksa, Argentiina ja Espanja ovat ainoat joukkueet, jotka ovat voittaneet maailmanmestaruuden häviämällä kisoissa alkulohkossa. Saksalle tämä tapahtui Sveitsin kisoissa 1954 Unkaria vastaan ja kotikisoissa 1974 DDR:ää vastaan. Argentiina hävisi alkulohkon ottelun Italialle kotikisoissa 1978 sekä Saudi-Arabialle Qatarissa 2022, ja Espanja Sveitsille Etelä-Afrikassa 2010.
Järjestäjät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmanmestaruuskilpailut on yleensä järjestänyt yksi maa kerrallaan, paitsi vuonna 2002, jolloin kisat pelattiin Japanissa ja Etelä-Koreassa. Vuoden 2026 kisat ovat ensimmäiset jotka jaetaan kolmen maan kesken, Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon.[11]
Palkintojen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmanmestaruuden voittaneelle joukkueelle annettiin kiertopalkintona Jules Rimet -pokaali vuoden 1970 kisoihin saakka, jolloin Brasilia sai sen omakseen kolmannen maailmanmestaruutensa johdosta. Sen jälkeen voittajat ovat pitäneet hallussaan FIFA World Cup -pokaalia, jota mikään maa ei voi saada omakseen.[12]
Fifa palkitsee nykyisin jokaisen mitalijoukkueen kaikki jäsenet kulta-, hopea- tai pronssimitaleilla. Vuoteen 1974 asti vain mitaliottelujen lopussa kentällä olleet 11 pelaajaa saattoivat saada mitalin. Vuonna 2009 Fifa antoi jälkikäteen kultamitalit myös voittajajoukkueiden muille jäsenille.[13]
Lopputurnauksissa on jaettu myös monia muita palkintoja pelaajille ja joukkueille.
Virallisen kisapallon historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa on ollut pelivälineenä Adidaksen valmistama virallinen pallo vuodesta 1970 lähtien. Yhtiö kehittää uuden pallon jokaista turnausta varten. Ennen vuotta 1970 saatettiin samassa turnauksessa pelata useilla erilaisilla palloilla, jotka olivat yleensä paikallisten valmistajien tekemiä.[14]
- 1970 Meksiko: Telstar
- 1974 Saksan liittotasavalta: Telstar Duraplast/Chile Duraplast
- 1978 Argentiina: Tango
- 1982 Espanja: Tango España
- 1986 Meksiko: Azteca
- 1990 Italia: Etrusco
- 1994 Yhdysvallat: Questra
- 1998 Ranska: Tricolore
- 2002 Etelä-Korea/Japani: Fevernova
- 2006 Saksa: Teamgeist
- 2010 Etelä-Afrikka: Jabulani
- 2014 Brasilia: Brazuca
- 2018 Venäjä: Telstar 18
- 2022 Qatar: Al Rihla
- 2026 Kanada/Meksiko/Yhdysvallat: Trionda
Asema ja suosio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmanmestaruuskilpailuja pidetään yleisesti maailman merkittävimpänä jalkapallokilpailuna.[15][16] Vuoden 2022 turnausta seurasi yli 5,4 miljardia ihmistä, mikä tekee siitä kaikkien aikojen katsotuimman urheilutapahtuman.[17]
Kilpailut ja mitalistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pronssiottelua Yhdysvallat–Jugoslavia ei pelattu, koska Jugoslavia luovutti.
- 1 2 Vuoden 1950 kilpailuissa ei ollut varsinaista finaalia, sillä voittaja ratkaistiin neljän joukkueen loppusarjassa. Sarjan voitot menivät kuitenkin niin, että Brasilian ja Uruguayn ottelu (Uruguay voitti 2–1) oli ratkaiseva.
- ↑ Lisäksi kilpailun avausottelut pelataan Argentiinassa, Paraguayssa ja Uruguayssa.
Mitalitaulukko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Sija | Maa | Kultaa | Hopeaa | Pronssia |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Brasilia | 5 | 2 | 2 |
| 2. |  Saksa | 4 | 4 | 4 |
| 3. |  Italia | 4 | 2 | 1 |
| 4. |  Argentiina | 3 | 4 | 0 |
| 5. |  Ranska | 2 | 2 | 2 |
| 6. |  Uruguay | 2 | 0 | 0 |
| Espanja | 2 | 0 | 0 | |
| 7. |  Englanti | 1 | 0 | 1 |
| 9. |  Alankomaat | 0 | 3 | 1 |
| 10. |  Unkari | 0 | 2 | 0 |
 Tšekkoslovakia | 0 | 2 | 0 | |
| 12. |  Ruotsi | 0 | 1 | 2 |
 Kroatia | 0 | 1 | 2 | |
| 14. |  Puola | 0 | 0 | 2 |
| 15. |  Yhdysvallat | 0 | 0 | 1 |
 Itävalta | 0 | 0 | 1 | |
 Chile | 0 | 0 | 1 | |
 Portugali | 0 | 0 | 1 | |
 Turkki | 0 | 0 | 1 | |
 Belgia | 0 | 0 | 1 |
Parhaat maalintekijät kautta aikojen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tilanne vuoden 2026 MM-kisojen jälkeen.[18]
| Sija | Pelaaja | Maalit | Ottelut | MM-turnaukset |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Kylian Mbappé | 22 | 22 | 2018, 2022, 2026 |
| 2. | Lionel Messi | 21 | 34 | 2006, 2010, 2014, 2018, 2022, 2026 |
| 3. | Miroslav Klose | 16 | 24 | 2002, 2006, 2010, 2014 |
| 4. | Ronaldo | 15 | 19 | 1994, 1998, 2002, 2006 |
| 5. | Gerd Müller | 14 | 13 | 1970, 1974 |
| Harry Kane | 18 | 2018, 2022, 2026 | ||
| 7. | Just Fontaine | 13 | 6 | 1958 |
| 8. | Pelé | 12 | 14 | 1958, 1962, 1966, 1970 |
| 9. | Sándor Kocsis | 11 | 5 | 1954 |
| Jürgen Klinsmann | 17 | 1990, 1994, 1998 | ||
| Cristiano Ronaldo | 27 | 2006, 2010, 2014, 2018, 2022, 2026 | ||
| 12. | Helmut Rahn | 10 | 10 | 1954, 1958 |
| Gary Lineker | 12 | 1986, 1990 | ||
| Gabriel Batistuta | 12 | 1994, 1998, 2002 | ||
 Teófilo Cubillas | 13 | 1970, 1978, 1982 | ||
| Thomas Müller | 19 | 2010, 2014, 2018, 2022 | ||
| Grzegorz Lato | 20 | 1974, 1978, 1982 |
Maailmanmestaruuskilpailuista suljetut joukkueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saksa – erotettiin Fifasta 1945. Saksan liittotasavalta hyväksyttiin uudelleen jäseneksi vuoden 1950 MM-kisojen jälkeen.
Etelä-Afrikka – suljettiin vuosien 1958–1990 kisoista maan apartheid-politiikan takia.
Iran – suljettiin vuoden 1986 kisoista kieltäydyttyään pelaamasta karsintojen kotiotteluitaan Iranin ulkopuolella Irakin–Iranin sodan aikana.
Meksiko – suljettiin vuoden 1990 kisoista peluutettuaan edeltäneissä olympiakarsinnoissa yli-ikäisiä pelaajia.- Chile – suljettiin vuosien 1990 ja 1994 kisoista Roberto Rojasin teeskenneltyä loukkaantumista saadakseen karsintaottelun keskeytettyä.
Jugoslavia – suljettiin vuoden 1994 kisoista Jugoslavian hajoamissotien seurauksena.
Guinea – suljettiin vuoden 2002 kisoista kesken karsintojen poliittisen väliintulon takia.
Myanmar – suljettiin vuoden 2006 kisoista, koska joukkue vetäytyi vuoden 2002 kisojen karsinnasta lohkojaon jälkeen.
Etiopia – suljettiin vuoden 2010 kisoista kesken karsintojen. Syynä pitkään jatkuneet kiistat jalkapalloliiton johdossa ja Afrikan jalkapalloliiton kanssa tehtyjen sopimusten pitämättömyys.
Venäjä – suljettiin vuoden 2022 kisoista kesken karsintojen ja myöhemmin myös vuoden 2026 kisoista. Syynä vuonna 2022 alkanut hyökkäys Ukrainaan.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- FIFA World Football Museum: FIFA World Cup: MM-kisojen virallinen historia. Suomentanut Alanen, Anssi. Otava, 2018. ISBN 978-951-1-32347-1
- Radnedge, Keir: Suuri jalkapallokirja. Suomentanut Niemi, Marko. Readme.fi, 2017. ISBN 978-952-321-478-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Mikko Gynther: Tapa, jolla jalkapallon MM-turnausta laajennetaan, osoittautui jälleen naurettavaksi – Fifan pomo pitää omaa asemaansa arvokkaampana kuin MM-kisoja Satakunnan kansa. 29.6.2018. Arkistoitu 22.11.2019. Viitattu 13.6.2019.
- ↑ FIFA World Cup Fifa. Arkistoitu 11.12.2019. Viitattu 12.6.2019.
- ↑ Current allocation of FIFA World Cup™ confederation slots maintained Fifa. Arkistoitu 27.3.2018. Viitattu 12.6.2019.
- ↑ Radnedge 2017, s. 14–17, 34.
- ↑ Radnedge 2017, s. 35.
- ↑ Radnedge 2017, s. 35–37.
- ↑ Fifa World Cup 2018, s. 153, 171, 187.
- ↑ Fifa World Cup 2018, s. 205, 218, 221, 237, 253.
- ↑ Fifa World Cup 2018, s. 269, 285, 299.
- ↑ Fifa teki historiallisen päätöksen – jalkapallon MM-kisat laajenevat 10.1.2016. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 10.1.2017. Viitattu 10.1.2016.
- ↑ Vuoden 2026 jalkapallon MM-kisaisäntä valittu: USA, Kanada ja Meksiko jakavat historialliset kisat iltalehti.fi. Viitattu 13.6.2018.
- ↑ FIFA World Cup™ Trophy Fifa. Arkistoitu 12.6.2018. Viitattu 12.6.2019.
- ↑ World Cup 1966 winners honoured 10.6.2009. BBC Sport. Viitattu 13.6.2019.
- ↑ The History of the Official World Cup Match Balls
- ↑ McNicholas, James: Ranking the World's 10 Best Football Tournaments Bleacher Report. 8.6.2018. Viitattu 22.3.2025. (englanniksi)
- ↑ Keir, Alex: 10 Biggest Competitions in World Football GiveMeSport. 27.2.2025. Viitattu 22.3.2025. (englanniksi)
- ↑ Hepburn, Daniel: 10 Most-Watched Sports Events of All Time GiveMeSport. 11.2.2025. Viitattu 22.3.2025. (englanniksi)
- ↑ FIFA World Cup all-time leading scorers www.fifa.com. 18.7.2026. Viitattu 21.7.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Wikimedia Commonsissa
