Siirry sisältöön

Mariano Rajoy

Wikipediasta
Mariano Rajoy
Espanjan pääministeri
21.12.2011–1.6.2018
Monarkki Juan Carlos I
Felipe VI
Varapääministeri Soraya Sáenz de Santamaría
Edeltäjä José Luis Rodríguez Zapatero
Seuraaja Pedro Sánchez
Espanjan sisäministeri
27.2.2001–9.7.2002
Pääministeri José María Aznar
Edeltäjä Jaime Mayor Oreja
Seuraaja Ángel Acebes
Espanjan opetus- ja kulttuuriministeri
20.1.1999–27.4.2000
Pääministeri José María Aznar
Edeltäjä Esperanza Aguirre
Seuraaja Pilar del Castillo
Espanjan julkishallinnon ministeri
4.5.1996–20.1.1999
Pääministeri José María Aznar
Edeltäjä Joan Lerma
Seuraaja Ángel Acebes
Henkilötiedot
Syntynyt27. maaliskuuta 1955 (ikä 71)
Santiago de Compostela, Espanja
Kansalaisuus espanjalainen
Puoliso Elvira Fernández Balboa
Lapset 2
Tiedot
Puolue Kansanpuolue
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.rajoy.es

Mariano Rajoy Brey (s. 27. maaliskuuta 1955 Santiago de Compostela, Espanja) on espanjalainen poliitikko. Hän toimi maansa pääministerinä 2011–2018[1] ja kansanpuolueen (PP) puheenjohtajana 2004–2018. José María Aznarin johtamissa hallituksissa Rajoy edusti puoluettaan vuosina 1996–2003 julkishallinnon ministerinä, opetusministerinä, sisäministerinä ja varapääministerinä.

Tausta ja yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajoy syntyi vuonna 1955 Santiago de Compostelassa ja vietti lapsuutensa Galiciassa. Hän opiskeli oikeustiedettä Santiago de Compostelan yliopistossa ja valmistui vuonna 1978. Valmistuttuaan hän työskenteli lyhyen aikaa maarekisterin viranomaisena, kunnes päätti lähteä politiikkaan.[2][3]

Rajoyn lapsuudenkoti, erityisesti äidin puolelta, oli hartaan katolinen ja Rajoy on itsekin katolinen.[2][4] Rajoy on ollut vuodesta 1996 lähtien naimisissa Elvira Fernández Balboan kanssa. Parilla on kaksi lasta.[5]

Nuoruudessaan Rajoy joutui liikenneonnettomuuteen ja on kertonut, että hän kasvatti parran peittääkseen tästä jääneet arvet. Rajoy on ensimmäinen Espanjan pääministeri maan demokratian palauttamisen jälkeen, jolla on parta. Hän on myös kertonut ajaneensa sen kerran vuonna 1996, muttei pitänyt näkemästään ja antoi sen kasvaa takaisin.[6][7]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Politiikkaan Rajoy lähti silloisen Kansanliiton (esp. Alianza Popular) ehdokkaana ensimmäisissä Galician vaaleissa 1981 ja tuli valituksi autonomian parlamenttiin. Hänet valittiin edustajainhuoneeseen 1986, mutta hän jätti paikkansa ryhtyessään Galician hallinnon varapresidentiksi. Hänestä tuli myös Kansanliiton Galician alueen pääsihteeri.[3]

Kansanliitto yhdistyi tammikuussa 1989 Kansanpuolueeksi (esp. Partido Popular), jonka johtoon tuli José María Aznar, silloinen Kastilia ja Leónin hallinnon johtaja. Rajoy valittiin uudelleen edustajainhuoneeseen 1993. Hän uusi paikkansa myös 1996, jolloin Kansanpuolue voitti vaalit ja Aznarista tuli pääministeri.

Rajoy toimi vuodesta 1996 julkishallinnon ministerinä, vuodesta 1999 opetus- ja kulttuuriministerinä. Vuodesta 2000 hän oli myös ensimmäinen varapääministeri. Hän siirtyi 2001 sisäministeriksi ja 2002 pääministerin ministeriöön (esp. Ministerio de Presidencia) hallituksen tiedottajaksi. Tässä asemassa hän oli hallituksen äänitorvena sekä M/S Prestigen tapauksessa sekä puolustamassa Espanjan liittymistä Irakin sotaan.

Rajoy jätti hallituksen 2003 siirtyessään Aznarin pyynnöstä Kansanpuolueen pääsihteeriksi ja tulevaksi pääministeriehdokkaaksi. Hänet valittiin Kansanpuolueen XIV puoluekokouksessa puolueen uudeksi johtajaksi Aznarin jättäessä paikkansa.

Kansanpuolue hävisi kuitenkin vaalit sosialisteille maaliskuussa 2004, muutaman päivän Madridin maaliskuun 11. päivän iskujen jälkeen. Sosialistipuolue säilytti hallitusasemansa myös maaliskuun 2008 vaalien jälkeen, minkä jälkeen osa puolueen jäsenistöstä alkoi pohtia julkisesti Rajoyn johtajuusaseman jatkoa.

Pääministerinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa Rajoyn puolue sai parlamenttiin ehdottoman enemmistön, ja parlamentti valitsi Rajoyn Espanjan pääministeriksi joulukuussa 2011.[8]

Joulukuun 2015 vaaleissa Kansanpuolue pysyi suurimpana, mutta menetti kannatustaan ja enemmistön. Hallitusta ei kyetty muodostamaan, ja Espanjassa järjestettiin 2016 uudet vaalit.

Hallitus muodostettiin viimein syksyllä 2016, kun pääosa PSOE:n edustajista äänesti tyhjää sen sijaan että olisi vastustanut uuden oikeistohallituksen muodostamista.[9]

Rajoy joutui eroamaan 1. kesäkuuta 2018 pääministerin tehtävästä uskottavuuden vieneen puolueessa tapahtuneen korruption vuoksi.[10] Pian tämän jälkeen hän erosi sekä PP:n puheenjohtajan virastaan sekä jätti paikkansa parlamentissa.[11][12] Politiikan jätettyään hän palasi maarekisterin virkailijaksi melkein 30 vuoden tauon jälken.[3][13] Helmikuussa 2019 Rajoy oli todistajana Katalonian itsenäisyysjohtajien oikeudenkäynnissä, jossa hän todisti separatisteja vastaan.[14][15]

Poliittisia kantoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajoy on katolinen ja arvokonservatiivi, mutta hänen puheenjohtajakaudellaan PP muuttui selkeästi oikeistolaisesta puolueesta keskustaoikeistolaiseksi.[2]

Rajoy kannattaa härkätaisteluiden laillisuutta ja sanonut niiden olevan Espanjan historiaan kuuluva perinne. Vuonna 2012 hän kumosi päätöksen, jolla kiellettiin härkätaisteluiden esittäminen TVE:n kanavilla.[16]

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajoy on saanut myös joitakin antipalkintoja. Espanjan sosiaalityöntekijöitä edustava järjestö myönsi Rajoylle Kivisydän-palkinnon vuonna 2015 johtuen hänen hallituksensa tekemistä leikkauksista.[24] Vuonna 2016 galicialainen Pontevedran kaupunki julisti Rajoyn ei-toivotuksi henkilöksi.[25]

  1. ↑ Espanjan pääministeri Mariano Rajoy erotettiin – Tilalle nousee sosialistijohtaja Pedro Sánchez Yle Uutiset. 1.6.2018. Viitattu 24.9.2026.
  2. 1 2 3 Mariano Rajoy | Facts & Biography 2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.9.2026. (englanniksi)
  3. 1 2 3 Mariano Rajoy former President of Spain (2011 to 2018). 2026. Club de Madrid. Viitattu 24.9.2026. (englanniksi)
  4. ↑ Pereiro, Xosé Manuel: Mariano Rajoy, el político que pasaba por allí Contexto y Acción. Viitattu 24.9.2026. (espanjaksi)
  5. ↑ Murillo, Sergio: La vida personal de Mariano Rajoy: de su historia de amor con Elvira Fernández a su extenso patrimonio Diario AS. 13.11.2025. Viitattu 24.9.2026. (espanjaksi)
  6. ↑ El presidente sufrió un grave accidente de tráfico en 1979 a pocos metros del nuevo tramo El Progreso de Lugo. 21.10.2015. Viitattu 24.9.2026. (espanjaksi)
  7. ↑ Rajoy, el primer presidente de la democracia con barba 20 minutos. 21.12.2011. Viitattu 24.9.2026. (espanjaksi)
  8. ↑ Espanjan parlamentti valitsi Rajoyn pääministeriksi Yle Uutiset. 20.12.2011. Viitattu 20.12.2011.
  9. ↑ Congreso de los Diputados: Votaciones más importantes historiaelectoral.com. (espanjaksi)
  10. ↑ Massiivinen korruptioskandaali ja 351 vuoden tuomiot sysäsivät Espanjan pääministerin vallasta Yle Uutiset. 1.6.2018. Viitattu 24.9.2026.
  11. ↑ Rajoy se va: "Es lo mejor para mí, para el PP y para España" El Mundo. 5.6.2018. Viitattu 24.9.2026. (espanjaksi)
  12. ↑ Rajoy renuncia a ser diputado y pide el reingreso como registrador El Periódico. 15.6.2018. Viitattu 24.9.2026. (espanjaksi)
  13. ↑ Sánchez, Manrique C.: La nueva vida del ciudadano Rajoy El País. 21.6.2018. Viitattu 24.9.2026. (espanjaksi)
  14. ↑ Spain's former PM Rajoy testifies in Catalan trial Euronews. 27.2.2019. Arkistoitu 8.12.2024. Viitattu 24.9.2026. (englanniksi)
  15. ↑ Jones, Sam: Catalan trial: Rajoy blames police violence on separatists The Guardian. 27.2.2019. Viitattu 24.9.2026. (englanniksi)
  16. ↑ Live bullfights return to Spanish TV after six-year ban BBC News. 5.9.2012. Viitattu 24.9.2026. (englanniksi)
  17. ↑ III. Otras disposiciones (pdf) Boletín Oficial del Estado. 2003. Viitattu 9.5.2022. (espanjaksi)
  18. ↑ Real Decreto 1042/2018, de 3 de agosto, por el que se concede el Collar de la Orden de Isabel la Católica a don Mariano Rajoy Brey. Boletín Oficial del Estado. 3.8.2018. Viitattu 9.5.2022. (espanjaksi)
  19. ↑ Calderón distingue a Rajoy con la orden mexicana del Águila Azteca La Información. 18.4.2012. Arkistoitu 9.5.2022. Viitattu 9.5.2022. (espanjaksi)
  20. ↑ Perú condecora a Rajoy y varios miembros del Gobierno y la Casa del Rey The Diplomat in Spain. 10.12.2015. Viitattu 9.5.2022. (espanjaksi)[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Letizia Ortiz, en la recepción a Michelle Bachelet multimedia.farodevigo.es. Arkistoitu 2014. Viitattu 9.5.2022. s
  22. ↑ Nikolić ordenja deli u tri smene Blic.rs. 29.6.2014. Viitattu 9.5.2022. (serbiaksi)
  23. ↑ Entidades Estrangeiras Agraciadas Com Ordens Portuguesas 2022. Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. Viitattu 9.5.2022. (portugaliksi)
  24. ↑ Mariano Rajoy, Premio Corazón de Piedra 2015 Asociación de Directoras y Gerentes de Servicios Sociales. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 24.9.2026. (espanjaksi)
  25. ↑ Vizoso, Sonia: Rajoy, nombrado persona ‘non grata’ en Pontevedra El País. 24.2.2016. Viitattu 24.9.2026. (espanjaksi)