Juan Carlos I
| Juan Carlos I | |
|---|---|
|
| |
| Espanjan kuningas | |
| Valtakausi |
22. marraskuuta 1975 – 19. kesäkuuta 2014 |
| Kruunajaiset | 27. marraskuuta 1975 |
| Edeltäjä |
Alfonso XIII (kuningas) Francisco Franco (caudillo) |
| Seuraaja | Felipe VI |
| Syntynyt |
Juan de Borbón 5. tammikuuta 1938 Rooma, Italia |
| Puoliso | Kreikan ja Tanskan prinsessa Sofía |
| Lapset |
Elena Cristina Felipe VI |
| Koko nimi | Juan Carlos Alfonso Victor María de Borbón y Borbón-Dos Sicilias |
| Suku | Bourbon |
| Isä | Juan de Borbón |
| Äiti | María de las Mercedes |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
|
Juan Carlos I (koko nimeltään Juan Carlos Alfonso Víctor María de Borbón y Borbón-Dos Sicilias); (s. 5. tammikuuta 1938 Rooma, Italia) on Espanjan entinen kuningas. Hänen isoisänsä Alfonso XIII oli Espanjan kuningas ennen vuonna 1931 syntynyttä toista tasavaltaa. Tasavalta koki loppunsa Espanjan sisällissodan myötä ja sitä seurasi Francisco Francon diktatuuri, joka jatkui Francon kuolemaan 20. marraskuuta 1975 asti. Juan Carlos kruunattiin Espanjan kuninkaaksi 22. marraskuuta 1975, minkä myötä Espanjasta tuli jälleen perustuslaillinen monarkia. Juan Carlos luopui vallasta vuonna 2014.
Lapsuus ja nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juan Carlos syntyi Roomassa, jossa hänen vanhempansa Juan de Borbón ja María de las Mercedes elivät maanpaossa. Hänen isänsä oli Espanjan edellisen kuninkaan, vuonna 1931 vallasta luopuneen Alfonso XIII:n poika ja hänen äitinsä oli Molempain Sisiliain kuningas Ferdinand II:n lapsenlapsenlapsi. Hänellä on kolme sisarusta, prinsessat Pilar ja Margarita ja edesmennyt prinssi Alfonso.
Vuonna 1948 hän muutti Espanjaan, koska Francon vaatimuksena monarkian palauttamiselle oli, että Juan Carlos suorittaisi opintonsa hänen tarkkailunsa alaisena. Hän aloitti opintonsa San Sebastiánissa ja päätti ne vuonna 1954 Madridin San Isidro -instituutissa. Tämän jälkeen hän liittyi maavoimiin, ja suoritti upseerikoulutuksen Zaragozassa vuosina 1955–1957.
Vuonna 1956 Juan Carlosin nuorempi veli, prinssi Alfonso, kuoli ampumavälikohtauksen seurauksena perheen asunnolla Estorilissa, Portugalissa. Virallinen selitys oli asetta puhdistaessa tapahtunut tapaturma, mutta on epäselvää laukaisiko aseen Alfonso vai Juan Carlos.
Vuosina 1957–1958 Juan Carlos opiskeli Pontevedran merisotakoulussa ja vuosina 1958–1959 San Javierin ilmasotakoulussa. Vuonna 1961 hän valmistui Complutensen yliopistosta. Hän muutti asumaan Zarzuelan palatsiin ja ryhtyi hoitamaan virallisia tehtäviä.
Francon seuraaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimittämällä Juan Carlosin seuraajakseen vuonna 1969 Franco jätti huomioimatta tämän isän Juan de Borbónin perimysoikeuden. Juan Carlos sai Francolta tittelin Espanjan prinssi eikä Asturian ruhtinas, joka on perinteinen kruununperijän titteli.[1] Franco leikki pitkään ajatuksella luovuttaa valtaistuin Juan Carlosin serkulle, Alfonso de Borbón Dampierrelle. Francon ollessa kykenemätön hoitamaan tehtäviään vuosina 1974 ja 1975 Juan Carlos toimi virkaatekevänä valtionpäämiehenä. Lähellä kuolemaansa, 30. lokakuuta 1975 Franco siirsi tehtävänsä lopullisesti Juan Carlosille. Espanjan parlamentti nimitti Juan Carlosin Espanjan kuninkaaksi 22. marraskuuta 1975. Virallinen valtaannoususeremonia pidettiin 27. marraskuuta.[2]
Monarkian palautuminen ja valtakausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Espanjan siirtyminen demokratiaan
Francon kuoleman jälkeen Juan Carlos suoritti nopeaan tahtiin useita demokraattisia uudistuksia. Juan Carlos lupasi olla kaikkien espanjalaisten kuningas ja käänsi selkänsä francolaisille autoritarismin kannattajille.[3] Tämä närkästytti joitain konservatiivisia tahoja, etenkin asevoimissa, jotka odottivat hänen jatkavan Francon autoritaarisella linjalla. Hän nimitti Adolfo Suárezin pääministeriksi (Presidente del Gobierno). Francon ajan jälkeiset ensimmäiset demokraattiset vaalit järjestettiin 15. heinäkuuta 1977. Vuonna 1978 julistettiin uusi perustuslaki, josta järjestettiin kansanäänestys samana vuonna, joka tunnustaa Juan Carlosin kruunun lailliseksi perijäksi ja kuninkaaksi.[1] Vallankaappausyritys 23. helmikuuta 1981, jossa uutta hallitusmuotoa vastustaneet aseistetut Guardia Civilin sotilaat Antonio Tejeron johdolla ottivat haltuunsa parlamenttirakennuksen, päättyi Juan Carlosin esiinnyttyä ennennäkemättömällä tavalla kansallisessa televisiolähetyksessä vaatien varauksetonta tukea laillisilla ja demokraattisilla vaaleilla valitulle hallitukselle. Jos tietyt tahot, varsinkin demokraattien ja vasemmistolaisten parissa, olivat tähän asti olleet epäileväisiä monarkian suhteen, kääntyivät he tapauksen johdosta sen kannattajiksi.
Vuonna 1977 Juan Carlosin isä Juan de Borbón luopui virallisesti vaatimuksestaan kruunuun. Juan Carlos kiitti vahvistamalla hänelle Barcelonan kreivin tittelin, jota hän oli 'epävirallisesti' käyttänyt ollessaan maanpaossa.
Vuonna 1987 hänestä tuli ensimmäinen Espanjan kuningas, joka on vieraillut Espanjan entisessä siirtomaassa Puerto Ricossa.
Kuninkaana Juan Carlos matkusti paljon pyrkien vahvistamaan Espanjan suhteita ulkomaiden kanssa. 2000-luvun alussa Juan Carlos oli vielä suosittu, mutta tilanne muuttui vuonna 2008 alkaneiden talousvaikeuksien jälkeen. Juan Carlosin hulppea norsunmetsästyssafari Botswanassa vuonna 2012 herätti runsaasti pahennusta Espanjassa, joka kärsi samaan aikaan leikkauksista ja lamasta.[1][4] Juan Carlos piti lennättää Botswanasta kotiin ennenaikaisesti, kun hän loukkasi lanteensa murtui. Espanjalaiset vaativat kuningasta luopumaan vallasta, minkä johdosta hän päätyi pyytämään toimintaansa anteeksi.[3]
Kruunusta luopuminen ja elämä sen jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2014 kesäkuussa Juan Carlos ilmoitti aikovansa luopua kruunusta poikansa Felipen hyväksi. Hän oli aiemmin julkisesti kiistänyt suunnittelevansa kruunusta luopumista.[2] Kruunusta luopuminen edellytti maan perustuslain muuttamista ja vallanvaihdos toteutui vuorokauden päättyessä 18. kesäkuuta 2014.[5][6] Espanjan pääministeri Mariano Rajoy puhui entisestä kuninkaasta kuitenkin positiiviseen sävyyn ja painotti hänen rooliaan demokratian palauttamisessa.[3]
Kruunusta luovuttuaan Juan Carlos toimi muutamissa edustustehtävissä kuten esimerkiksi Kolumbian presidentti Juan Manuel Santosin ja Argentiinan presidentti Mauricio Macrin virkaanastujaisissa.[7][8] Toukokuussa 2019 hän ilmoitti, että aikoo jäädä pois julkisesta elämästä.[9]
Elokuussa 2020 Juan Carlos ilmoitti poistuvansa maasta jälleen, nyt ”palvellakseen parhaiten Espanjan kansaa ja sen instituutioita”. Lähdön takana epäillään olevan valtavan lahjussumman vastaanottaminen saudiarabialaisen luotijunahankkeen yhteydessä.[10][11] Hänen poikansa kuningas Felipe VI ilmoitti luopuvansa kaikesta sellaisesta isältään tulevasta perinnöstä, jonka alkuperä linkittyisi Juan Carlosin ulkomaalaisiin pankkitileihin. Samassa yhteydessä hän poisti isänsä isältään valtion maksaman palkkion.[2] Juan Carlos asuu omaehtoisessa maanpaossa Arabiemiraateissa.[12]
Perhe- ja yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juan Carlos solmi avioliiton Kreikan prinsessa Sofían kanssa Ateenassa 14. toukokuuta 1962.[4] Heillä on kaksi tytärtä, prinsessat Elena (s. 1963) ja Cristina (s. 1965) sekä kuopuksena poika, kuningas Felipe VI (s. 1968). Hänellä on ollut avioliiton aikana useita naissuhteita, joista yksi on Corinna zu Sayn-Wittgenstein (o.s. Larsen).[11] Sayn-Wittgenstein on kuitenkin kiistänyt asian.[3]
Juan Carlos puhuu espanjan lisäksi viittä kieltä: englantia, ranskaa, italiaa, portugalia ja katalaania. Vuonna 1972 hän otti osaa Münchenin kesäolympialaisten Louhi-luokan kilpailuun purjehduksessa, mutta ei yltänyt mitaleille.[13] Juan Carlos on myös radioamatööri, hänen henkilökohtainen asematunnuksensa on EA0JC.[14]
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Juan Carlos I:n kunnianosoitukset
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Juan Carlos I | Biography 2026. EBSCO. Viitattu 26.9.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 King Juan Carlos I of Spain 21.8.2014. Unofficial Royalty. Viitattu 26.9.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Profile: Spain's Juan Carlos BBC News. 2.6.2014. Viitattu 26.9.2026. (englanniksi)
- 1 2 Juan Carlos | Biography & Facts 2026. Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.9.2026. (englanniksi)
- ↑ Espanjan kuningas Juan Carlos luopuu kruunustaan Yle Uutiset. 2.6.2014. Viitattu 2.6.2014.
- ↑ Nurminen, Jussi: Kuningas Juan Carlosin 39 vuotta kestänyt hallitsijantaival päättyi yhdellä allekirjoituksella Yle Uutiset. 18.6.2014. Viitattu 19.6.2014.
- ↑ Reyes L., Elizabeth: El Rey Juan Carlos visita Colombia para la toma de posesión del presidente Santos El País. 6.8.2014. Viitattu 26.9.2026. (espanjaksi)
- ↑ Bolonio, Marta: El Rey Juan Carlos despide el año en Los Ángeles (otra vez) Vanitatis. 4.1.2016. Viitattu 26.9.2026. (espanjaksi)
- ↑ Juan Carlos I anuncia su retirada de la vida pública La Vanguardia. 27.5.2019. Viitattu 26.9.2026. (espanjaksi)
- ↑ Espanjan entinen kuningas Juan Carlos lähtee maanpakoon Ilta-Sanomat. 3.8.2020. Viitattu 3.8.2020.
- 1 2 Leippänen, Mikko: Espanjan korruptiosta epäilty ex-kuningas teki katoamistempun Yle Uutiset. Viitattu 4.8.2020.
- ↑ Maanpaossa elävä Espanjan ex-kuningas astui julkisuuteen Ilta-Sanomat. 18.12.2021. Viitattu 20.12.2021.
- ↑ Comité Olímpico Español munich1972.coe.es. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 22.9.2026. (espanjaksi)
- ↑ Spain - EA0JC hamgallery.com. Viitattu 22.9.2026. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Debray, Laurence: Juan Carlo I d'Espagne – Réconciliation (suomeksi sovittelu). Stock, 2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juan Carlos I Wikimedia Commonsissa
- Juan Carlos Espanjan kuningasperheen sivustolla (espanjaksi)
| Edeltäjä: Alfonso XIII |
Espanjan kuningas 22. marraskuuta 1975 – 19. kesäkuuta 2014 |
Seuraaja: Felipe VI |