Polderi
.png)
Polderi on erään tulkinnan mukaan ympäröivää vesialuetta matalammalla sijaitseva maa-alue, joka on erotettu siitä valleilla ja padoilla.[1] Vesipumppuja tarvitaan joidenkin poldereiden pitämiseen kuivina, jotkut voidaan tyhjentää laskuveden aikana. Poldereita on rakennettu moniin paikkoihin, missä maata on haluttu kuivattaa. Alankomaissa, erityisesti Hollannin maakunnissa on huomattavia määriä poldereita.
Polderin määrittely vaihtelee paljon eri julkaisujen välillä. Esimerkiksi Schultz (2023) jaottelee polderit kolmeen luokkaan:[2]
- Perinteinen polderi. Tasainen alue, joka oli alkujaan alttiina korkealle vedenpinnalle (pysyvästi tai kausiluonteisesti), mutta joka on erotettu ympäröivästä hydrologisesta järjestelmästä vallien tai patojen avulla niin, että alueen pohjaveden tasoa voidaan jossain määrin itsenäisesti hallita (Segeren, 1982).
- Mereltä vallattu maa. Polderiksi vallattu maa-alue rannikolla, joka ennen maanvaltausta oli laskuveden aikaan kuiva ja nousuveden aikaan veden peittämä.
- Kuivattu järvi. Polderi, joka on muodostettu tyhjentämällä vesialue, joka oli aiemmin veden alla.
IJsselmeer on poldereiden ympäröimä tekojärvi Alankomaissa. Monien jokien varsilla on tulva-altaita, poldereita, jotka suuren tulvan aikaan voidaan täyttää vedellä, jotta suuremmilta vahingoilta vältyttäisiin.
Erikoisiin poldereihin lukeutuu Schultzin mukaan esimerkiksi Suomessa noin 10 kilometriä Vaasan eteläpuolella sijaitseva Söderfjärdenin polderi (), joka on muodostunut meteoriitin törmäyskraatteriin.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Polder britannica.com. Viitattu 31.7.2026. (englanniksi)
- 1 2 Bart Schultz: Design Standards for Drainage and Flood Protection of the Polders in the World 25th International Congress on Irrigation and Drainage, Visakhapatnam, India. International Workshop on WG-LDRG - P. 01, p. 1-9. 1-8.11.2023. Viitattu 1.8.2026. (englanniksi)
| Kansalliset | |
|---|---|
| Muut | |
