Pikkuplaneetta

Pikkuplaneetta 253 Mathilde on päävyöhykkeen asteroidi ja pienkappale.

Pikkuplaneetta on taivaankappale, joka kiertää suoraan Aurinkoa, mutta ei ole varsinainen planeetta, sillä se ei täytä Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) planeetan määritelmää eikä ole myöskään komeetta (tosin joissain harvoissa tapauksissa taivaankappale luokitellaan sekä pikkuplaneetaksi että komeetaksi). Pikkuplaneettaa ei pidä myöskään sekoittaa kääpiöplaneettaan.

Tunnetuista pikkuplaneetoista ja komeetoista pitää kirjaa IAU:n Minor Planet Center. Suurin osa tunnetuista pikkuplaneetoista on niin sanottuja päävyöhykkeen asteroideja, jotka kiertävät Marsin ja Jupiterin välillä. Joskus pikkuplaneetoista käytetään sanaa planetoidi. Varsinaisten planeettojen tapaan myös joillain pikkuplaneetoilla on omia kuitaan. Lisäksi ainakin yhdellä pikkuplaneetalla, 10199 Chariklolla, on kaasuplaneettojen tavoin renkaat. Kaikkein pienimmistä kappaleista on käytetty nimeä meteoroidi.

• 15. huhtikuuta 1995 tunnettiin 6 353 numeroitua pikkuplaneettaa, joista nimettyjä oli 4 820.
• 24. tammikuuta 2000 tunnettiin 62 428 numeroitua pikkuplaneettaa, joista nimettyjä oli 7 212.
• 25. tammikuuta 2005 tunnettiin 96 154 numeroitua pikkuplaneettaa, joista nimettyjä oli 12 065.
• 30. tammikuuta 2010 tunnettiin 231 665 numeroitua pikkuplaneettaa, joista nimettyjä oli 15 615.
• 5. tammikuuta 2015 tunnettiin 422 636 numeroitua pikkuplaneettaa, joista nimettyjä oli 19 044.
• 18. toukokuuta 2019 tunnettiin 794 832 pikkuplaneettaa, joista nimettyjä oli 21 922.

Nimen tausta

Sanaa pikkuplaneetta on käytetty jo 1800-luvulta lähtien, ja nimitykset pikkuplaneetta, asteroidi ja planetoidi ovatkin olleet pitkään synonyymejä, mutta nykyään tunnetaan monia aurinkokunnan ulko-osissa kiertäviä pikkuplaneettoja kuten transneptunisia kohteita, joita ei aina luokitella asteroideiksi. IAU:n vuoden 2006 planeetan määritelmässäkin asteroidit ja transneptuniset kohteet mainittiin erikseen. Tästä voidaankin päätellä että asteroidi-nimitys viittaa aurinkokunnan sisempien osien pikkuplaneettoihin.

Vuonna 2006 IAU luokitteli pikkuplaneetat ja komeetat kääpiöplaneettoihin ja aurinkokunnan pienkappaleisiin. Pikkuplaneetat joiden painovoima muokkaa ne pyöreiksi ovat kääpiöplaneettoja ja muut pikkuplaneetat ovat pienkappaleita. Nimitystä pikkuplaneetta voi IAU:n mielestä kuitenkin vielä käyttää. (IAU kuitenkin suosittelee nimityksiä pienkappale ja kääpiöplaneetta.) Edelleenkin pikkuplaneetat ja komeetat numeroidaan ja nimetään eri tavoin. Nykyään pikkuplaneetoista vain viisi luokitellaan kääpiöplaneetoiksi: 1 Ceres, 134340 Pluto, 136108 Haumea, 136199 Eris ja 136472 Makemake.

Vuonna 2008 IAU lisäsi plutoidien alaryhmän määrittelyn kääpiöplaneettoihin: nämä ovat kääpiöplaneettoja, jotka ovat kauempana Auringosta kuin Neptunus. Ceres ei ole plutoidi, koska se on asteroidivyöhykkeellä. 90377 Sednan kaltaisia kohteita kutsutaan sednoideiksi, joita ovat myös 2012 VP113, 541132 Leleākūhonua sekä 2023 KQ14.

Vuonna 2019 ehdotettiin 36 mahdollisen kääpiöplaneetan uudelleen luokittelua.

Pikkuplaneettojen ryhmittely

Kääpiöplaneetaksi luokiteltu transneptuninen kohde 134340 Pluto ja sen järjestelmä. Pluto on 136199 Eriksen kanssa suurin tunnettu pikkuplaneetta. Se on silti esim. Maan Kuuta pienempi.

Pikkuplaneetat voidaan jakaa kiertoratansa mukaan eri ryhmiin.

• Asteroidit, nimitystä on käytetty pitkään kuvaaman aurinkokunnan sisäosien pieniä taivaankappaleita.
  • Maan lähelle tulevat asteroidit tulevat lähimmillään 1,3 AU:n päähän Auringosta. Ne voidaan edelleen jakaa ratojensa mukaan seuraavasti:
    • Aten-asteroidit leikkaavat Maan radan ja niiden keskietäisyys Auringosta on vähäisempi kuin Maan. Ne on nimetty 2062 Atenin mukaan.
    • Apollo-asteroidit leikkaavat Maan radan, mutta niiden keskietäisyys on suurempi kuin Maan. Ne on nimetty 1862 Apollon mukaan.
    • Amor-asteroidit leikkaavat Marsin radan, mutta eivät Maan rataa. Ne on nimetty 1221 Amorin mukaan.
  • Maan troijalaiset kiertävät Maan radan Lagrangen pisteissä.
  • Marsin troijalaiset kiertävät Marsin radan Lagrangen pisteissä.
  • päävyöhykkeen asteroidit kiertävät Marsin ja Jupiterin välillä.
  • Jupiterin troijalaiset asteroidit kiertävät Jupiterin radan Lagrangen pisteissä.
• Aurinkokunnan ulkolaitojen pikkuplaneetat
  • Kentaurit kiertävät Jupiterin ja Neptunuksen välillä.
  • Neptunuksen troijalaiset kiertävät Neptunuksen radan Lagrangen pisteissä.
  • Transneptuniset kohteet kiertävät Neptunusta kauempana. Ne voidaan jakaa ratojensa mukaan seuraavasti:
    • Kuiperin vyöhykkeen kohteet kiertävät noin etäisyydellä 30–50 AU.
      • Resonoivat transneptuniset kohteet kuten plutinot (nimetty 134340 Pluton mukaan) ja twotinot ovat Neptunuksen kanssa rataresonanssissa.
      • Klassiset Kuiperin vyöhykkeen kohteet eli cubewanot eivät ole resonanssissa Neptunuksen kanssa. Ne on nimetty 15760 Albionin väliaikaisen nimen (1992 QB₁) loppuosan QB1 englanninkielisen lausumisen (qu be one) mukaan.
    • Hajanaisen kiekon kohteet kiertävät eksentrisillä ja kaltevilla radoilla, jotka vievät ne Kuiperin vyöhykkeen etäisyydeltä vielä paljon kauemmas
    • Hypoteettisen Oortin pilven kohteet kiertäisivät 50 000–100 000 AU:n etäisyydellä.

Lisäksi on joukko epätavallisilla kiertoradoilla olevia kohteita, jotka eivät sovi muihin ryhmiin.

Numerointi

Pikkuplaneetan ensihavainnolla sille annetaan väliaikainen nimi, joka on muotoa 2009 GA₃. Nimessä 2009 viittaa havaintovuoteen. Ensimmäinen kirjain kertoo kuukauden, toinen kirjain yhdessä numeron kanssa kertoo sen, monesko kyseisen ajanjakson havainto on kyseessä. Aiemmin on käytetty useitakin tästä poikkeavia väliaikaisia nimiä.

Kuukausikirjaimet ovat A tammikuun 1.–15. päiville, B tammikuun lopulle, C helmikuun 1–15 jne (I:tä ei käytetä). Kyseisen puolen kuun ensimmäinen havainto on A, toinen B jne (I:tä ei käytetä). 25. havainto on Z ja sitä seuraa A1, B1 ... Z1 ja sitten A2 jne. 2009 GA3 on siten vuoden 2009 huhtikuun alkupuolen 76. havaittu pikkuplaneetta.

Kun tiettyä pikkuplaneettaa on havaittu riittävän useasti, jotta sen rata voidaan laskea, se saa oikean numeron, esimerkiksi 2009 GA₃:sta tulee (301552) 2009 GA₃ ja lopulta nimettynä 301552 Alimenti.

Tämän jälkeen sille voidaan antaa nimi.

Vuonna 1857 oli löydetty noin 50 pikkuplaneettaa. Laugier ehdotti vuonna 1859, että numeroinnin pitäisi olla kronologisessa järjestyksessä, mutta löydöksien kasvava määrä aiheutti vaikeuksia tilanteissa, joissa löydöstä ei voitu varmistaa. Krueger ehdotti vuonna 1892 tilapäisen nimen käyttöä, jossa olisi aakkosista kirjain mukana. Vuonna 1893 todettiin, että yksi kirjain ei riitä ja tarvitaan kahta kirjainta. Vuonna 1924 Bower ehdotti nykyisinkin käytettävää menetelmää, johon Kopff ehdotti parannuksena aakkosten jälkeen käytettävää indeksinumeroa. Pikkuplaneetoille annettiin aluksi symboleita kuten planeetoille, mutta painamisen ja muistamisen vaikeuden vuoksi tästä luovuttiin ja viimeinen symboli on annettu kohteelle 37 Fides. Järjestysnumerot korvasivat symbolien käytön.

Nimeäminen

Pikkuplaneetan saa nimetä sen löytäjä. Pikkuplaneettoja tunnetaan nykyään niin monia ettei niille kaikille ole annettu edes nimeä, vaan ne tunnetaan vain väliaikaisilla tunnuksilla. Tällaisia ovat esim. päävyöhykkeen asteroidit (67890) 2000 WK61 ja (123456) 2000 WO137, sekä transneptuniset kohteet (15788) 1993 SB ja (15789) 1993 SC.

Tämä nimeämistapa ei kuitenkaan ole aina ollut käytössä, sillä ensimmäisiä löydettyjä pikkuplaneettoja (jotka olivat päävyöhykkeen asteroideja) kuten 1 Ceres (löytyi vuonna 1801 ja on ensimmäinen löydetty pikkuplaneetta) tai 2 Pallas (löytyi vuonna 1802) pidettiin aluksi varsinaisina planeettoina ja ne saivatkin nimensä planeettojen tapaan roomalaisesta ja kreikkalaisesta mytologiasta. 1850-luvulla ne kuitenkin menettivät asemansa ja tällöin nimet asteroidi ja pikkuplaneetta tulivat yleiseen käyttöön. Niiden nimien eteen lisättiin löytöjärjestyksen mukainen numero. Nykyään pikkuplaneetat saavat numeronsa vasta kun niiden rata tunnetaan kunnolla, eli järjestys ei ole enää löytämisen vaan radan laskemisen mukainen.

Ensimmäinen ei-mytologisen nimen saanut pikkuplaneetta oli päävyöhykkeen asteroidi 20 Massalia (löytyi vuonna 1852), joka sai nimensä Marseillen kaupungin kreikankielisen nimen mukaan. Nykyään päävyöhykkeen asteroideille voi antaa hyvin monenlaisia nimiä, ja asteroidivyöhykkeellä kiertääkin hyvin monentyyppisin nimin nimettyjä pikkuplaneettoja, kuten 2001 Einstein, 2046 Leningrad, 9007 James Bond, 9954 Brachiosaurus ja 110393 Rammstein.

Kaikkien pikkuplaneettojen nimeäminen ei kuitenkaan ole yhtä vapaata. Esimerkiksi Jupiterin troijalaiset nimetään Troijan sodan sankarien mukaan, esim. 624 Hektor ja 1404 Ajax. Kentaurit nimetään tietysti mytologisten kentaurien mukaan, esim. 2060 Chiron ja 5145 Pholus. Resonoivat transneptuniset kohteet kuten plutinot nimetään myyttisillä manalaan liittyvillä nimillä. Nimityksen alkuperä on plutino 134340 Pluto, joka oli ensimmäinen löydetty transneptuninen kohde (löytyi vuonna 1930) ja jota pidettiin aluksi varsinaisena planeettana. Muita plutinoita ovat esim. 28978 Ixion ja 90482 Orcus. Klassiset Kuiperin vyöhykkeen kohteet (cubewanot) nimetään luomiseen liittyvin mytologisin nimin, esim. 50000 Quaoar ja 88611 Teharonhiawako. Maan lähelle tuleville asteroideille annetaan usein (mutta ei aina esim. 9950 ESA) mytologisia nimiä kuten 1566 Icarus, 8034 Akka ja 85585 Mjolnir.

Katso myös

• Asteroidi
• Kääpiöplaneetta
• Transneptuninen kohde
• Pienkappale
• Pikkuplaneettojen kuut
• Luettelo pikkuplaneetoista
• Luettelo komeetoista
• Pikkuplaneettojen nimien ristiriidat
• Chariklon renkaat

Lähteet

• IAU Minor Planet Center (englanniksi)
• Distribution of Minor Planets: Semimajor axis (englanniksi)
• IAU Minor Planet Center: Minor Planet Statistics (englanniksi)
• IAU Minor Planet Center: Dual-Status Objects (englanniksi)
• Hughes, David W.; Marsden, Brian G: Planet, asteroid, minor planet: A case study in astronomical nomenclature (englanniksi)
• Neil deGrasse Tyson: The Pluto files : the rise and fall of America's favorite planet. New York : W.W. Norton, 2009. ISBN 0393065200 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Govert Schilling: The Hunt for Planet X: New Worlds and the Fate of Pluto. New York : Copernicus Books/Springer Science + Business Media, 2009. ISBN 0387778047 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• IAU: RESOLUTION B5: Definition of a Planet in the Solar System (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• James L. Hilton: "When Did the Asteroids Become Minor Planets?" (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• IAU: Questions and Answers on Planets (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Suominen, Mikko: Haumea on aurinkokunnan uusin kääpiöplaneetta. Ursa. 19.9.2008. Arkistoitu 23.5.2012.
• Dwarf Planets and their Systems (englanniksi)
• Hubblesite: Hubble Observes Planetoid Sedna, Mystery Deepens (englanniksi)
• Satellites and Companions of Minor Planets (englanniksi)
• Asteroid (englanniksi)
• Discovery Circumstances: Numbered Minor Planets (1)-(5000): Minor Planet Center (englanniksi)
• Numbered minor planets (englanniksi)
• Beech, M.; Steel, D. I. (September 1995). "On the Definition of the Term Meteoroid" (englanniksi)
• Lutz Schmadel: Dictionary of minor planet names + addendum. New York: Springer Online, 2008. ISBN 978-3-540-34361-5 (englanniksi)
• IAU Minor Planet Center: How Are Minor Planets Named? (englanniksi)
• IAU Minor Planet Center: Lists and Plots: Minor Planets (englanniksi)
• Pluto and the Developing Landscape of Our Solar System (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Which are the dwarfs in the Solar System? (englanniksi)

Viitteet

Aurinkokunta