Kristillinen libertarismi
| Osa artikkelisarjaa |
| Libertarismi |
|---|
 |
Kristillinen libertarismi on filosofinen ja poliittinen synteesi, joka yhdistää kristinuskon keskeisiä oppeja libertarismiin periaatteisiin. Siinä yhdistyvät teemat kuten ihmisarvo, vapaa tahto ja moraalinen vastuu sekä yksilönvapaus, vapaaehtoinen yhteenliittyminen ja valtion pakkovallan minimoiminen. Perusajatus on, että yhteiskunnan tulisi pyrkiä mahdollisimman suureen vapauteen Raamatun viitekehyksessä, ensisjaisesti kymmenen käskyn puitteissa. [1][2][3][4] Liike ei nojaa tiettyyn teologien tai tutkijoiden joukkoon, mutta sen vaikutus perustuu näkyviin aikakauslehtiiin, tieteellisiin julkaisuihin ja ajatushautomoihin.[2]
Kristillisen libertarismin kantavana ajatuksena on Johanneksen evankeliumin 8:36, jossa lukee Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita. Kristityt libertaarit ammentavat myös inspiraatiota klassisilta liberaaleilta, jotka yhdistivät jonkin verran kristinuskoa liberaaliehin kirjoituksiinsa. Kaksi tunnetuinta esikuvaa ovat John Locke ja lordi Acton.[2]
Kristilliset libertarismin historia ulottuu Yhdysvaltain siirtokunta-ajan yhteiskuntakokeiluihin Pohjois-Carolinassa, Rhode Islandilla ja Pennsylvaniassa, joissa libertarismi oli Murray Rothbardin mukaan vahvasti kristillisten periaatteiden vaikuttamaa. Monet, kuten Harro Höpfl, yhdistävät historian pidämmelle Martti Lutheriin ja uskonpuhdistukseen. Höpflin mukaan libertaristiset, tasa-arvoiset ja yhteisölliset motiivit olivat osa Lutherin teologian rakennetta.[2]
Kristillinen libertarismi nousi näkyvästi esiin Yhdysvalloissa 1950-luvulla vastustettaessa New Dealin laajentumispyrkimyksiä ja valtiokeskeisiä ideologioita. Se sai jalansijaa julkaisujen, kuten Faith and Freedom (aloitettu 1949) ja Christian Economics (aloitettu 1950), kautta. Näitä levitettiin laajalti puolustamaan yksilönvapautta, vapaita markkinoita ja rajoitettua hallintoa uskonnollisiin periaatteisiin perustuen vastauksina sosialismiin ja kollektivismiin.[3] 1990- ja 2000-luvulla tunnetuimpana kristillisen libertarismin edustajana pidetään Marvin Olaskya, joka nousi julkisuuteen kirjallaan The Tragedy of American Compassion ja toimi myöhemmin presidentti George W. Bushin neuvonantajana.[2]
Kristillisen libertarismin kannalta keskeinen ajatushautomo on vuonna 1990 perustettu Acton Institute, joka julkaisee Journal of Markets and Morality-tutkimuslehteä, Religion and Liberty-aikakauslehteä sekä Acton Notes-uutiskirjettä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Libertarianism Got Questions. Viitattu 2.4.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 Jason Hackworth: Faith Based: Religious Neoliberalism and the Politics of Welfare in the United States. The University of Georgia Press, 2012. ISBN 978-0-8203-4372-3 Teoksen verkkoversio.
- 1 2 The Importance of Christian Thought for the American Libertarian Movement: Christian Libertarianism, 1950-71 Mises Institute. 20.5.2010. Viitattu 4.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Jacquellne Isaacs: Four Things Christian Libertarians Believe Initiative on Faith and Public Life. 7.3.2012. Viitattu 2.4.2026. (englanniksi)