Juho Ranginen
Juho (Johannes) Ranginen (30. elokuuta 1851 Paavola – 3. elokuuta 1884) oli suomalainen maanviljelijä ja lestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuulunut virsirunoilija.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paavolassa asunut Ranginen oli yksi paikkakuntansa ja ikäluokkansa harvoja koulua käyneitä: hän oli käynyt Raahessa kaksiluokkaisen ala-alkeiskoulun ja sen jälkeen täydentänyt koulutietojaan itseopiskeluna sanomalehdistä ja kirjoista. Tämä teki Rangisesta kotiseudullaan arvostetun miehen, joka toimi nurkkasihteerinä; eräänlaisena kylän yhteisenä kirjurina. Hän oli myös taitavan runoilijan maineessa. Ranginen avusti useita oululaisia sanomalehtiä kirjoittaen niihin uutisia kotiseutunsa tapahtumista.
Ranginen oli valistunut suomalaisuusaatteen kannattaja ja kansansivistyksen edistämisen puolestapuhuja. Hän vastusti pitkään lestadiolaisuutta pitäen sen leviämistä tappiona kansanvalistukselle. Rangisen vastustus lientyi, kun hän perehtyi lestadiolaisten opetuksiin ja totesi niiden sopivan yhteen "Lutheruksen opin" kanssa. Kun hänen ystävänsä, rantsilalainen maalari ja nurkkasihteeri Matti Lehto liittyi lestadiolaisuuteen, päätti Ranginen tehdä samoin.
Aiemmin lestadiolaisuutta vastustavia kirjoituksia julkaissut Ranginen kertoi lehtikirjoituksissaan nyt mielenmuutoksestaan ja sen perusteista. Hän alkoi myös kirjoittamaan lestadiolaisten Kristilliseen kuukauslehteen ja runoilemaan hengellisiä lauluja.[1]
Ranginen julkaisi viisi lauluvihkosta joista laajin oli 1882 ilmestynyt Jumalan Lasten Matkalauluja. Hän kirjoitti myös luultavasti sanat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virteen 169 Muista, Herra Kristus pyhä. Kaksi hänen kirjoittamaansa virttä on Norjan kirkon vuoden 2013 virsikirjassa, virsi 348 "Armon lapset kaikki täälä pankaa pois jo murheena" ja virsi 491 "Jeesuksen veljet ja sisaret, olkaatta turvassa täällä". Molemmat virret ovat kveenin- ja norjankielisinä.[2] Vanhoillislestadiolaisten Siionin laulut -kokoelmassa on viisi Rangisen kirjoittamaa laulua.
Aiempi valistusharrastus säilyi Rangisen mielenkiinnon kohteena, vaikka hänen ajattelunsa ihmisen omasta kehityskyvystä muuttuikin lestadiolaisuuteen kääntymisen myötä. Innostus kansan sivistämiseen oli kuitenkin edelleen vahva, ja Ranginen olikin keskeisenä vaikuttajana Paavolan ensimmäisen kansakoulun perustamisessa.
Ranginen menehtyi keuhkotautiin vuonna 1884 kotitalonsa aitassa, kuukautta vaille 33-vuotiaana.[3]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jumalan Lasten Matkalauluja, toimittaja Juho Ranginen. 1882 (18 virsilaulun kokoelma joista 9 lienee Rangisen itsensä laatimia)
- Ihmeellinen näky : näytetty ilmestyksessä eräälle tyttärelle Anna Liisa Ukonsaarelle toukokuussa 1876, läsnä-olleiden ylöspanon ja kertomusten sekä hänen itsensä selitysten jälkeen kirjoittanut J. Ranginen. Amerikan sanomat, Ashtabula, Ohio 1899
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ranginen, J. SKS:n kirjailijamatrikkeli. Arkistoitu 5.7.2013. Viitattu 2.9.2024.
- 169 Muista, Herra Kristus pyhä : Muista, Herra, kerran vielä. (Taustakuvaus virsikirjan virrestä 169) Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 29.4.2013.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Laula kansa Jumalan: Siionin laulujen tekijöitä ja taustoja, s. 96. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 2013. ISBN 978-951-843-282-4
- ↑ Norsk salmebok 2013 For kirje og hjem For kyrkje og heim. Eide, 2̟015. ISBN 978-82-514-0764-9
- ↑ Laula kansa Jumalan: Siionin laulujen tekijöitä ja taustoja, s. 97. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 2013. ISBN 978-951-843-282-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Juho Ranginen on Wikiaineistossa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
