Guipurevirkkaus
Guipurevirkkaus eli irlantilainen virkkaus on pitsintekotekniikka, jossa ohuesta langasta virkataan pieniä kuvioita, jotka yhdistetään toisiinsa guipureverkolla. Nimen "irlantilainen virkkaus" tekniikka on saanut siitä, että se kehittyi pitkälle etenkin Irlannissa.[1]
Guipurevirkkauksessa tehtävät pienet kuviot voivat olla esimerkiksi lehtiä, kukkia ja pyörylöitä. Irlannissa virkattiin paljon eläinaiheita, kärrynpyöriä sekä ruusu- ja apilakuvioita. Kuviot yhdistävä guipureverkko tehdään ketjusilmukoista ja kiinteistä silmukoista.[1]
Guipurevirkkaus kehittyi Irlannissa 1800-luvun puolivälissä siihen aikaan, kun maassa vallitsi nälänhätä. Koska maatalous ei perunaruton takia onnistunut, irlantilaiset tarvitsivat toisen toimeentulon lähteen. Pitsin tekeminen oli kannattavaa liiketoimintaa, mutta perinteisillä tekotavoilla pitsiä syntyi liian hitaasti. Irlantilaiset alkoivatkin tehdä pitsiä virkkaamalla. Guipurevirkkaus pyrkii matkimaan venetsialaista pitsiä. Pitsinvirkkausta alkoivat tekemään kaikki perheenjäsenet, miehet mukaan lukien. Guipurevirkkausta tehdessä tehdään erilaisia irtonaisia kuvioita, jotka jälkikäteen yhdistetään guipureverkolla[2]. Ennen vanhaan työ saattoi valmistua esimerkiksi niin, että eri ihmiset tekivät erilaisia irtonaisia kuvioita, jotka jälkikäteen yhdistettiin yhteistyöllä. Pitsistä tehdyt lopputuotteet olivat kauluksia, kalvosimia, yläosia, mekkoja ja takkeja.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Kröger, Tarja: Guipurevirkkaus Punomo. 6.6.2017. Viitattu 26.4.2026.
- ↑ How to do Irish Crochet Gathered. 23.12.2025. Viitattu 26.4.2026. (englanniksi)
- ↑ The History of Irish Crochet Lace lacismuseum.org. Viitattu 26.4.2026. (englanniksi)