Ibrahim Traoré

Ibrahim Traoré
Ibrahim Traoré vuonna 2025.
Burkina Fason valtionpäämies
30. syyskuuta 2022
Edeltäjä	Paul-Henri Sandaogo Damiba
Henkilötiedot
Syntynyt	1988 Bondokuy, Boucle du Mouhoun
Kansalaisuus	Burkina Faso
Arvonimi	Sahelin liiton johtaja
Tiedot
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t)	Burkina Faso; Mali (YK:n rauhanturvaajana)
Puolustushaara	maavoimat
Palvelusvuodet	2010–
Sotilasarvo	kapteeni
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ibrahim Traoré (s. 1988 Bondokuy, Boucle du Mouhounin hallintoalue) on burkinalainen upseeri ja poliitikko, joka on hallinnut Burkina Fasoa lokakuusta 2022. Sotilasarvoltaan hän on kapteeni. Hän johti vallankaappausta, jossa 30. syyskuuta 2022 syrjäytettiin maata vajaan vuoden hallinneen everstiluutnantti Paul-Henri Sandaogo Damiban johtama juntta. Traoré nimitettiin siirtymäajan presidentiksi.

Opiskelijasta sotilaaksi

Traoré opiskeli geologiaa Ouagadougoussa ennen liittymistään armeijaan vuonna 2010. Hän valmistui upseeriksi erinomaisin arvioin Georges Namonaon sotilaskoulusta, joka kuitenkin on arvostukseltaan Kadiogon sotilasakatemiaa vaatimattomampi oppilaitos. Valmistumisensa jälkeen hän taisteli useiden vuosien aikana jihadisteja vastaan, palvellen maan levottomissa pohjois- ja keskiosissa. Vuonna 2018 hän siirtyi naapurimaa Maliin YK:n MINUSMA-rauhanturvajoukkojen sotilaaksi. Kapteenin arvon hän sai vuonna 2020.

Sotilasjuntan johtaja

Tammikuussa 2022 sotilaat kaappasivat vallan everstiluutnantti Damiban johdolla. Vaaleilla valittu presidentti Roch Marc Christian Kaboré syrjäytettiin. Traorésta tuli osa sotilasjunttaa. Maaliskuussa Damiba nimitti Traorén johtamaan Kayan rykmentin tykistöä maan keskiosassa. Tyytymättömyys maan johtoon kasvoi useiden kuukausien aikana, ja työtoveriensa valtuuttamana Traoré kävi useita kertoja Ouagadougoussa purkamassa rykmentin huolia Damiballe. Nuoremman upseerikunnan kuvitelmat ropisivat ja tyytymättömyys vaihtui vihaksi, kun syyskuussa 2022 Burkina Fason pohjoisosassa autokolonnaan tehdyssä iskussa 27 sotilasta ja 10 siviiliä surmattiin. Tämä laukaisi uuden sotilasvallankaappauksen, jota Traoré johti.

Toukokuussa 2024 Traorén johtama Burkina Fason juntta ilmoitti jatkavansa sotilashallintoa viidellä vuodella. Väliaikainen presidentti oli luvannut aiemmin, että maassa järjestettäisiin presidentinvaalit heinäkuussa 2024. Epäilyt vaalien toteutumisesta lisääntyivät muun muassa jihadistien hyökkäysten jälkeen, joissa esimerkiksi toukokuun 2023 lopulla noin 40 ihmistä sai surmansa. Burkina Fason pohjoisosat ja Nigerin vastainen raja-alue eivät tässä vaiheessa olleet sotilashallituksen hallinnassa.

Maaliskuussa 2025 Burkina Faso oli yksi neljästä Afrikan Sahelin alueen valtioista – muut olivat Mali, Niger ja Tšad – joita johti sotilastaustainen valtionpäämies. Burkina Faso on liittynyt Malin ja Nigerin kanssa kolmen sotilasdiktatuurin muodostamaan Sahelin liitoksi kutsuttuun valtioliittoon. Joulukuussa 2024 Traoré nimitettiin valtioliiton johtajaksi.

Venäjä tukee valtioliittoa muun muassa Wagner-palkkasoturijoukosta muodostetulla palkkasoturiryhmittymällä (Africa Corps), asetoimituksilla ja afrikkalaisten upseerien sotilaskoulutusta tarjoamalla. Kapteeni Traorén johdolla Burkina Faso on kertonut hakevansa sotilaallista yhteistyötä Venäjän kanssa. Venäjän ruoka-avun, kulttuuri- ja koulutusohjelmien sekä propagandan avulla länsimaisia toimijoita – etenkin ranskalaisia – on korvattu ja painostettu pois maasta. Valtioliiton on esitetty olevan pyrkimys legitimoida sotilashallintojen valtaa. Siirtymävaiheen presidentti, kapteeni Traoré on esiintynyt eräänä valtioliiton johtajana. Valtioliiton etenemistä kuvaa osaltaan, että Sahelin liiton lippu nostettiin Burkina Fason lipun rinnalle presidentinpalatsin lipputankoon maaliskuussa 2025 kapteeni Traorén seuratessa juhlallista lipunnostoa.

Suosittu poliitikko

Ibrahim Traoré ja Vladimir Putin tapasivat voitonpäivänä Moskovassa vuonna 2025.

Karismaattiseksi kuvatusta Ibrahim Traorésta on rakennettu panafrikkalaisen johtajan persoonallisuutta, joka olisi päättänyt ”vapauttaa kansakuntansa länsimaisen imperialismin ja uuskolonialismin kynsistä”. Imagoa on pönkitetty suurella määrällä tekoälyn tuottamia videoita, joita on ladattu suosittuihin videopalveluihin kuten Tiktokiin. Niissä kapteeni Traoré esiintyy yllättävästi amerikanenglantia sujuvasti puhuen. Videoiden alkuperäksi on epäilty Venäjän trollitehtaita. Videoita jakelevat Moskovan Kremlin suorassa ohjauksessa olevat tahot tai palkatut paikalliset somevaikuttajat.

Traorén vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan on kuulunut muun muassa valtion omistaman kaivosyhtiön perustaminen sekä vaatimus ulkomaisille yrityksille antaa sille 15 prosentin osuus paikallisesta toiminnasta ja siirtää niiden osaamista burkinafasolaisille. Tämä koski myös venäläistä kaivosyhtiötä Nordgoldia, joka sai keväällä 2025 luvan investoida Burkina Fason kultateollisuuteen. Sotilasjuntta rakentaa myös kullanjalostamoa ja perustaa kansallisia kultavarantoa ensimmäistä kertaa maan historiassa. Juntta on myös kansallistanut kaksi Lontoossa noteeratun yrityksen aiemmin omistamaa kultakaivosta ja ilmoitti huhtikuussa 2025 aikovansa ottaa haltuunsa lisää ulkomaisessa omistuksessa olevia kaivoksia. Asiantuntija-arvion mukaan Traorén radikaalit uudistukset ovat lisänneet hänen suosiotaan Afrikassa. Väliaikaisen presidentin kriitikoita on hiljennetty pidätyksillä ja lähettämällä heitä taistelemaan islamistikapinallisia vastaan etulinjaan.

Puhuessaan Venäjän ja Afrikan huippukokouksessa Pietarissa vuonna 2023 Traoré käski Afrikan johtajia ”lakkaamaan käyttäytymästä kuin nuket, jotka tanssivat aina, kun imperialistit vetävät narusta”. Puhe sai laajalti julkisuutta venäläisessä mediassa, josta on tullut merkittävä toimija Traorén panafrikkalaisen kuvan edistämisessä. Traoré osallistui toukokuussa 2025 Venäjällä järjestettyihin voitonpäivän tilaisuuksiin. Hän julkaisi X:ssä, että hän sekä naapurimaiden Malin ja Nigerin sotilasjohtajat innostuivat siitä, ”jotta voittavat terrorismia ja imperialismia vastaan käydyn sodan hinnalla millä hyvänsä”.

"Unohtakaa demokratia"

Ibrahim Traoré totesi Burkina Fason valtion television haastattelussaan huhtikuussa 2026, että maan tulisi unohtaa demokratia, koska hänen mukaansa se aiheuttaa väkivaltaa eikä sovi Afrikkaan. Traoré lupasi aikaisemmin palauttaa demokratian, mutta siirsi sotilashallinnon jatkamista useilla vuosilla.

Traoré viittasi Libyaan esimerkkinä maasta, jossa länsimaiden tukema demokratian edistäminen johti epävakauteen Muammar Gaddafin hallinnon kaatumisen jälkeen. Traorén mukaan länsimaiden yritykset tuoda demokratiaa ovat usein johtaneet verenvuodatukseen.

Burkina Fason sotilashallinto on kieltänyt poliittiset puolueet ja perustelee päätöstä sillä, että puoluepolitiikka on hajottavaa ja vaarallista. Traoré ei kuitenkaan esittänyt selkeää vaihtoehtoista hallintomallia, vaan puhui “omasta lähestymistavasta”, joka perustuu kansalliseen suvereniteettiin, patriotismiin ja ruohonjuuritason osallistumiseen.

Vaikka Traoré on saanut kannatusta erityisesti länsivastaisella ja panafrikkalaisella retoriikallaan, hänen hallintoaan on kritisoitu kovista otteista oppositiota, mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa kohtaan. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan maassa on kuollut yli 1 800 siviiliä hänen valtakautensa aikana, ja suuri osa kuolemista liittyy hallituksen joukkoihin ja niiden liittolaisiin.

Malin ja Nigerin tavoin Burkina Faso on etääntynyt länsimaista ja kääntynyt Venäjän puoleen turvallisuusyhteistyössä, mutta islamististen terroristiryhmien väkivalta on jatkunut.

Koska Venäjä on osallistunut islamistisen terrorin kitkemiseen vain rajallisesti, on Traoré kääntynyt ongelman ratkaisemisessa vuonna 2026 Israelin puoleen solmien stragisen liittolaisuuden. Näin Burkina Faso saa käyttöönsä tiedustelutietoa ja -kumppanuutta. Samaan aikaan presidentin puheet ääri-islamisteja kohtaan ovat koventuneet.

Kun Traoré tuli valtaan häntä tukivat monet Burkina Fason vaikutusvaltaiset islamilaiset uskonoppineet. Heinäkuussa 2026 hän piti puheita, joissa hän ilmoitti irtisanoutuvansa jyrkästä islamin tulkinnasta. Traorén mukaan "radikaalilla islamilla ei ole maassa mitään sijaan ja taistelu sen julistajia vastaan on alkanut". Hänen puheensa jälkeen on monia imaameja pidätetty.

Traoré on jatkanut, että uskontojen tulisi toimia ihmisten yhdistäjinä eikä Burkina Fason horjuttajina ja maata hyväkseen käyttävinä tahoina. Lisäksi hän ilmoitti, että kaikkien ulkomailla uskontoa opiskelevien burkinalaisten pitää palata takaisin ja hankkia itselleen jokin hyödyllinen käytännön ammatti. Niitä burkinalaisia, jotka eivät aio palata takaisin hän on uhannut kansalaisuuden poistamisella.