Häätö
 | Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Häätö on menettely, jossa asukas velvoitetaan muuttamaan pois hallitsemastaan huoneistosta ja jossa velvoite voidaan tarvittaessa panna täytäntöön viranomaisen toimin. Suomessa häätö edellyttää aina tuomioistuimen tuomiota, ja sen täytäntöönpano kuuluu ulosottoviranomaiselle. Vuokranantaja ei saa itse toimittaa häätöä eikä esimerkiksi vaihtaa asunnon lukkoja.[1][2]
Häätö saadaan tyypillisesti vuokra-asunnosta, johon yleisin syy on maksamattomat vuokrat. Kun vuokravelkaa on kertynyt vähintään kahden kuukauden vuokraa vastaava määrä, vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen. Jos vuokralainen ei poistu asunnosta, voi hakea häätötuomiota käräjäoikeudesta. Häätö voidaan saada myös omistusasunnosta, mutta se on harvinaisempaa. Merkittävä osa ulosottoon tulleista häädöistä ei toteudu, koska hakija peruuttaa häädön sen jälkeen, kun velat ja kulut on maksettu. Tilastojen mukaan vuosina 2015-2024 vireille tulleista häädöistä toteutui noin 57 prosenttia.[3]
Jos vuokralainen ei muuta pois purkamisilmoituksessa tai irtisanomisessa ilmoitettuun ajankohtaan mennessä, vuokranantajan on vietävä asia käräjäoikeuteen häätöpäätöksen saamiseksi.[1] Häätötuomiossa vuokralainen velvoitetaan muuttamaan pois asunnosta ja maksamaan kertyneet vuokravelat. Tuomio antaa vuokranantajalle oikeuden hakea sen täytäntöönpanoa ulosotosta.[3]
Häätö on mahdollinen myös omistusasunnosta, joskin harvinaisempi. Tyypillinen syy ovat maksamatta jääneet yhtiövastikkeet. Asunto-osakeyhtiö voi tällöin ottaa huoneiston hallintaansa enintään kolmen vuoden ajaksi. Kun tuomioistuin on vahvistanut yhtiökokouksen päätöksen osakkaan häädöstä, häätömenettely on pääpiirteissään samanlainen kuin vuokralaisella.[3]
Häädön täytäntöönpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Häätö tulee ulosotossa vireille, kun hakija toimittaa tuomioistuimen päätöksen ulosottoviranomaiselle ja tekee ulosottohakemuksen. Ulosotosta lähetetään häädettävälle muuttokehotus, jossa ilmoitetaan muuttopäivä ja kehotetaan muuttamaan vapaaehtoisesti ja huolehtimaan itse omaisuuden poiskuljettamisesta. Muuttopäivä määrätään tavanomaisesti 2-3 viikon päähän muuttokehotuksen lähettämisestä. Ulosottomies voi häädettävän pyynnöstä lykätä muuttopäivää, jos siitä ei aiheudu hakijalle tuntuvaa haittaa.[2]
Häätö ei kuitenkaan aina toteudu, sillä hakija voi vielä vireilletulon jälkeen peruuttaa sen. Ehtona on yleensä se, että vuokravelat ja muut vuokranantajalle aiheutuneet kulut on maksettu. Peruutus on yleinen sillä noin 40-50 prosenttia vireille tulleista häädöistä peruutetaan.[3]
Jos häädettävä ei ole muuttanut määrättynä päivänä eikä häätöä ole peruutettu, häätö toimitetaan hänen omalla kustannuksellaan viipymättä muuttopäivän jälkeen. Ulosottokaaren mukaan tiloista poistetaan häädettävät henkilöt sekä siellä oleva omaisuus. Häätö voidaan toimittaa, vaikka häädettävä ei olisi paikalla.[2][4] Säännös ei kuitenkaan oikeuta ulosottomiestä ottamaan asunnon avaimia häädettävältä väkisin haltuun eikä avaimia voida vaatia luovutettaviksi uhkasakon nojalla. Jos häädettävä ei luovuta avaimia vapaaehtoisesti, tilojen käyttö estetään vaihtamalla lukot, sarjoittamalla ne uudelleen tai asentamalla oveen erillinen lukituslaite.[4][5]
Omaisuuden poistaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Häätötoimituksessa asunnosta poistettu omaisuus jaetaan sen arvon mukaan kolmeen ryhmään. Arvoton ja vähäarvoinen omaisuus hävitetään, ja ulosottomies voi antaa hävittämisen ulkopuolisen tehtäväksi tai antaa hakijalle luvan menetellä sen kanssa haluamallaan tavalla. Omaisuus, jolla katsotaan olevan ulosmittausarvoa, otetaan talteen ja ulosmitataan. Talteen otetaan lisäksi arvosta riippumatta valokuvat, asiakirjat ja muu vastaava henkilökohtainen omaisuus.[2] Vaihtoehtoisesti häätö voidaan myös panna täytäntöön jättämällä omaisuus paikoilleen ja estämällä häädettävän pääsy tiloihin, jolloin omaisuuden suhteen on kuukauden kuluessa meneteltävä edellä kuvatulla tavalla tai se on myytävä paikan päällä. Omaisuutta ei saa jättää asuintiloihin, jos siitä aiheutuu hakijalle vähäistä suurempaa haittaa.[4]
Rajanveto sen suhteen, mikä omaisuus on niin vähäarvoista, että sen voi hävittää, on osoittautunut käytännössä hankalaksi. Lain esitöiden mukaan kriteerinä voidaan pitää sitä, olisiko esineestä todennäköisesti saatavissa myynti- ja säilytyskustannukset ylittävä myyntihinta erillisenä myyntiobjektina. Esimerkkeinä vähäarvoisesta omaisuudesta mainitaan likaiset vaatteet ja astiat sekä kuluneet ja halvat huonekalut, ja tavaroiden valokuvaamista ennen hävittämistä pidetään suositeltavana. Roskien siivoaminen ei kuulu ulosottomiehelle. Kun on epäilyksetöntä, että muuttopäivä on tullut häädettävän tietoon eikä hän ole huolehtinut omaisuudestaan, paikoilleen jätetty vähäarvoinen omaisuus voidaan rinnastaa hylättyyn omaisuuteen, mutta päinvastaisessa tapauksessa on syytä noudattaa varovaisuutta perustuslain omaisuudensuojaa koskevan pykälän vuoksi.[4]
Häätötoimituksesta tehdään pöytäkirja, jossa kuvataan toimituksen kulku ja kerrotaan, miten omaisuuden suhteen on menetelty sekä kuinka kauan talteen otettua henkilökohtaista omaisuutta säilytetään ja mistä se on noudettavissa. Ulosmitattu omaisuus myydään ulosottokaaren mukaisesti. Häädetty voi noutaa talteen otetun ja ulosmitatun erottamisoikeuden piiriin kuuluvan omaisuutensa viimeistään myyntiä edeltävänä päivänä, jos hän maksaa häädöstä aiheutuneet täytäntöönpanokulut ja ulosottomaksun. Henkilökohtaisen talteen otetun omaisuuden voi noutaa veloituksetta.[2]
Häätöjen määrä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuone selvitti häätöjä ympäristöministeriön toimeksiannosta yhdistämällä ulosottorekisterin tiedot muihin rekisteriaineistoihin. Selvityksen mukaan vuosina 2015–2024 ulosottoon tuli vireille 67 843 häätöä, joista toteutui 38 518 eli noin 57 prosenttia. Vuosittainen määrä pysyi jokseenkin tasaisena vuosina 2015–2021, jolloin vireille tuli noin 6 000–6 800 häätöä vuodessa, mutta vuodesta 2022 alkaen määrät kääntyivät selkeään kasvuun. Vuonna 2024 vireille tuli 8 383 häätöä, mikä oli 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Näistä 41 prosenttia (3 437) peruuntui, ja muinakin vuosina peruuntuneiden osuus oli noin 40–50 prosenttia.[3]
Ulosottolaitoksen oman tilastoinnin mukaan vuonna 2024 vireille tuli 9 300 häätöä ja häätöjä toimitettiin 5 500, ja vuonna 2025 vireille tuli lähes 9 400 häätöä ja toimitettiin liki 5 000. Huomioi että Datahuone laskee henkilöiden lukumääriä, kun Ulosottolaitos tilastoi häätöasioita.[6] Rekisteritutkimuksen mukaan häädöt kohdistuvat voimakkaasti nuoriin, suhteellisen vähän kouluttautuneisiin miehiin, ja noin joka kuudes häädetty päätyy useiksi vuosiksi asuntoväestön ulkopuolelle eli tilanteeseen, joka on ilmiönä lähellä asunnottomuutta.[3] Häätö kytkeytyy siten asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn: pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2027 mennessä.[3] [7][3]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Häätö Ulosottolaitoksen sivuilla
- Häätö Oikeus.fi -sivustolla
- Vuokrasopimuksen purkaminen Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivustolla
- 1 2 Vuokrasopimuksen purkaminen Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 26.7.2026.
- 1 2 3 4 5 Häätö Ulosottolaitos. Viitattu 26.7.2026.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 Mahous, Nadine & Seppä, Meeri & Luotonen, Niilo: Häädöt Suomessa 2015–2024. Datahuone-raportti 1/2025 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. 17.6.2025. Viitattu 26.7.2026.
- 1 2 3 4 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta (HE 33/2026 vp) Finlex. 26.3.2026. Viitattu 26.7.2026.
- ↑ Linna, Tuula: Ulosotto-oikeus III: Erityiset täytäntöönpanon lajit ja oikeussuojakeinot. Alma Talent, Helsinki 2018, s. 52 ja 59. Tässä lainattu hallituksen esityksen HE 33/2026 vp mukaan.
- ↑ Ulosottolaitoksen viime vuoden tilastot julki: Ulosottomyyntien määrä edelleen kasvussa Ulosottolaitos. 4.3.2026. Viitattu 26.7.2026.
- ↑ Häätöjä ennaltaehkäisevää työtä pilotoidaan Jyväskylässä, Lahdessa ja Vantaalla Ulosottolaitos. 20.3.2025. Viitattu 26.7.2026.