Siirry sisältöön

Fidžin vallankaappaus 2006

Wikipediasta
Fidžin vallankaappaus 2006
Tarkastusasema Labasassa
Tarkastusasema Labasassa
Päivämäärä 5. joulukuuta 2006
Lopputulos
  • Qarase pakotetaan eroamaan ja tilalle nousee Bainimarama
  • perustuslaillinen kriisi 2009
Osapuolet
 Fidži
Tukijat:
 Australia
 Ranska
 Uusi-Seelanti
 Yhdysvallat
 Tonga
Fidžin asevoimat
Tukijat:
 Kiina
 Venäjä
Komentajat
Laisenia Qarase Frank Bainimarama

Fidžin vallankaappaus oli Fidžin laivaston komentajan amiraali Frank Bainimaraman johtama vallankaappaus joulukuussa 2006. Kyseessä oli maan neljäs vallankaappaus 20 vuoden aikana.[1][2]

Vallankaappausta edeltävä tilanne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2006 parlamenttivaalien alla Bainimarama kehotti ihmisiä valitsemaan ehdokkaansa poliittisten kantojen eikä etnisen taustan perusteella. Laisenia Qarasen johtama puolue kuitenkin voitti niukasti ja alkoi sitten laati lakiehdotusta, joka olisi myöntänyt armahduksen osalle henkilöille, jotka osallistuivat vuoden 2000 vallankaappaukseen.[3] Bainimarama alkoi vaatia pääministeri Qarasea vetämään aloitteen pois.[4]

5. joulukuuta 2006 tapahtunut vallankaappaus oli seurausta Fidžillä pitkään jatkuneesta epävakaasta tilanteesta. Kaappausta edeltävänä päivänä Bainimarama riisui aseista Suvan aseistetut poliisivoimat. Virallisesti hän ilmoitti vain "tarkastaneensa poliisien aseet". Samana päivänä Bainimarma asetti presidentti Ratu Josefa Iloilon käytännössä kotiarestiin piirittämällä tämän asunnon. Myöhemmin samana päivänä Bainimarama syöksi intialais-fidžiläisen pääministeri Laisenia Qarasen vallasta.

Fidžin hallitus sai poliittisia tuenosoituksia mm. Australian[5], Ranskan[6], Uuden-Seelannin[7], Yhdysvaltain[8] ja Tongan[9] hallituksilta. Vallankaappajat saivat sen sijaan tukea mm. Kiinasta[10] ja Venäjältä[11].

Vallankaappauksen jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bainimarama ilmoitti ottavansa myös presidentin valtuudet, mutta palauttavansa ne myöhemmin presidentti Iloilolle. Vallankaappauksen syyksi ilmoitettiin fidžiläisten oikeuksia loukkaavat lainsäädäntöhankkeet. Eräs lakiehdotus olisi myöntänyt armahduksen vuonna 2000 parlamenttiin hyökänneille fidžiläisille, jotka onnistuivat syrjäyttämään silloisen intialais-fidžiläisen pääministerin. Tämän seuraajaksi asetettiin Qarase. Toinen lainsäädäntöhanke olisi tähdännyt arvokkaan rannikkoalueen omistusoikeuden siirtämiseen.

Kun hallitus ei suostunut määräajassa komentaja Bainimaraman uhkavaatimukseen luopua lainsäädäntöhankkeista, kaappasi Bainimarama vallan. Tammikuussa 2007 lupasi uudet vaalit viimeistään vuonna 2010. Vuotta myöhemmin Bainimarama kuitenkin ilmoitti, että luvattuja vaaleja siirretään uudestaan, koska Bainimaraman suunnittelemat vaaliuudistukset olivat vielä kesken.[3]

Epämääräinen määrä siviilejä osoitti mieltään ja kritisoi sotilasvallankaappausta. Nämä mielenosoitukset sujuivat pääosin rauhallisesti, mutta fidžiläisten sotilaiden väitetään tappaneen siviilejä epäselvissä olosuhteissa.[4]

Huhtikuussa 2009 oikeus katsoi, että vuoden 2006 vallankaappaus oli laiton. Presidentti Iloilo päätyi purkamaan maan perustuslain, erottamaan tuomarit ja nimitti Bainimaraman virkaa tekeväksi pääministeriksi. Uudeksi tavoitteeksi asetettiin uusi perustuslaki vuoteen 2013 mennessä ja vaalit 2014 mennessä. Fidži erotettiin Kansainyhteistöstä ja Tyynenmeren saarten foorumista.[3]

Vuoden 2022 vaalien jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 parlamenttivaaleissa Bainimaraman johtama FijiFirst voitti eniten paikkoja, muttei tarpeeksi muodostaakseen hallitusta, ja kun kaikki muut paikkoja voittaneet puolueet päätyivät muodostamaan hallituksen, Bainimaraman vuonna 2007 alkanut pääministerikausi päättyi.[12]

Bainimarama itse erotettiin parlamentista helmikuussa 2023, kun hän oli yllyttänyt armeijaa kapinaan.[13] Hänet vangittiin toukokuussa 2024 syytettynä puuttumisesta Etelä-Tyynenmeren yliopiston rahoituksen väärinkäyttöä koskevaan tukintaan. Bainimarama pääsi vankilasta jo saman vuoden marraskuussa huonon terveytensä takia.[14][15]

  1. ↑ Maynard, Roger: Fiji military seizes power in bloodless coup The Guardian. 5.12.2006. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  2. ↑ Schieder, Dominik: THE 2006 MILITARY TAKEOVER IN FIJI: A Coup to End All Coups? Pacific Affairs. 2.2.2016. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  3. 1 2 3 Fiji votes: From 2006 coup to 2014 elections ABC News. 11.9.2014. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  4. 1 2 Background to the 2006 Fiji Military Coup | Nautilus Institute for Security and Sustainability Nautilus Institute. 1.2.2007. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  5. ↑ How Fiji outsmarted Australia Lowy Institute. 27.8.2014. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  6. ↑ France imposes sanctions on Fiji over coup RNZ. 22.12.2006. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  7. ↑ NZ imposes wide range of sanctions on Fiji New Zealand Government. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  8. ↑ Dorling, Philip: US cables reveal brutality of Fijian regime The Sydney Morning Herald. 26.8.2011. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Fiji protest at Tonga 'extraction' of former army chief BBC News. 16.5.2011. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  10. ↑ Fiji turns to China after Australia’s tough pro-democracy stance – new report ODI: Think change. 13.9.2014. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  11. ↑ Welch, Dylan: Russian minister to visit Fiji chief The Sydney Morning Herald. 24.1.2012. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  12. ↑ Sitiveni Rabuka is Fiji's new prime minister RNZ. 24.12.2022. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  13. ↑ Lativerata-Vuadreu, Lavenia: Fiji opposition leader suspended from parliament for sedition The Guardian. 17.2.2023. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  14. ↑ Former Fiji leader Frank Bainimarama avoids jail time despite guilty verdict ABC News. 28.3.2024. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)
  15. ↑ Rovoi, Christine: Fiji's coup legacy: A 38-year struggle for justice and accountability Pacific Media Network. 15.5.2025. Viitattu 25.8.2025. (englanniksi)