Euroopan unionin perusoikeuskirja
Euroopan unionin perusoikeuskirja, usein lyhyesti vain perusoikeuskirja, on asiakirja, jossa määritellään Euroopan unionin oikeuteen kuuluvat perusoikeudet. Sillä on sama oikeudellinen asema kuin perussopimuksilla, eli se on osa EU:n primaarioikeutta.[1][2]
Perusoikeuskirja annettiin vuonna 2000 Nizzan hallitustenvälisessä konferenssissa parlamentin, neuvoston ja komission juhlallisella julistuksella, mutta tuolloin se ei vielä ollut oikeudellisesti sitova.[1][3] Vuosina 2004 ja 2007 siihen tehtiin pieniä tarkistuksia. Vuonna 2009 voimaan tulleella Lissabonin sopimuksella perussopimuksiin lisättiin sitova viittaus perusoikeuskirjaan, mikä teki perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitovan Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa.[3]
Ennen perusoikeuskirjan säätämistä EU-tuomioistuin tulkitsi perusoikeuksien kuuluvan unionin yleisiin oikeusperiaatteisiin, mutta näitä perusoikeuksia ei oltu kodifioitu, vaan ne perustuivat EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Perusoikeuskirjalla siis luotiin ensimmäistä kertaa selkeä ja sitova luettelo EU-oikeuteen kuuluvista perusoikeuksista.[3]
Soveltaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perusoikeuskirja velvoittaa EU:n kaikkia toimielimiä, elimiä ja laitoksia, mutta se ei kuitenkaan luo EU:lle uutta toimivaltaa tai tehtäviä. Näin ollen EU ei esimerkiksi voi antaa säädöstä pelkän perusoikeuskirjassa tunnustetun oikeuden perusteella, vaan toimivallan on perustuttava perussopimuksiin.[3]
Perusoikeuskirja velvoittaa myös jäsenvaltioita silloin, kun ne soveltavat EU-oikeutta. Tällaisesta tilanteesta on kyse esimerkiksi, kun jäsenvaltion lainsäätäjä saattaa direktiiviä osaksi kansallista oikeutta tai kun kansallinen viranomainen soveltaa EU-asetusta tai direktiivin nojalla annettua kansallista lakia.[3]
Puolalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla (joka on myöhemmin eronnut EU:sta) on Lissabonin sopimuksessa erityinen pöytäkirja, joka rajoittaa perusoikeuskirjan soveltamista näiden maiden kansallisessa oikeudessa. Pöytäkirjan määräysten tarkka merkitys on kuitenkin kiistanalainen.[4]
Eurooppalaisen perusoikeuskäsityksen mukaisesti perusoikeuskirjassa tunnustetut perusoikeudet eivät yleensä ole absoluuttisia, vaan niitä voidaan tietyin edellytyksin rajoittaa yleisen edun vuoksi tai muiden henkilöiden perusoikeuksien suojelemiseksi.[3] Tällaisen perusoikeuden rajoituksen on perusoikeuskirjan mukaan täytettävä seuraavat ehdot:
- rajoituksesta on säädettävä lailla (lakivaatimus),
- rajoitus ei saa koskettaa perusoikeuden ydinsisältöä (ydinsisällön koskemattomuuden vaatimus),
- rajoituksen on tosiasiallisesti vastattava tarpeeseen suojella muiden henkilöjen perusoikeuksia tai unionin oikeudessa tunnustetun yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen (hyväksyttävyysvaatimus) ja
- rajoituksen on oltava välttämätön ja oikeasuhtainen tällaisen tarpeen tai tavoitteen saavuttamiseksi (suhteellisuusvaatimus).[3]
Perusoikeuskirjassa määriteltyjen perusoikeuksien toteutumista edistää Euroopan unionin perusoikeusvirasto. Se tuottaa asiantuntijatietoa perusoikeuksista ja niiden toteutumisesta EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille.[3][5]
Perusoikeuskirjan sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perusoikeuskirjassa perusoikeudet on jaettu kuuteen lukuun, minkä lisäksi seitsemännessä luvussa on annettu perusoikeuskirjan tulkintaa ja soveltamista koskevia yleisiä määräyksiä (ns. horisontaaliartiklat).[1][3] Viidennen luvun perusoikeudet koskevat Euroopan unionin kansalaisia, kun taas loput perusoikeudet pääosin koskevat kaikkia ihmisiä.[3]
Perusoikeuskirjassa on seuraavat artiklat:
- I Ihmisarvo
- 1 artikla: Ihmisarvo
- 2 artikla: Oikeus elämään
- 3 artikla: Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen
- 4 artikla: Kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kielto
- 5 artikla: Orjuuden ja pakkotyön kielto
- II Vapaudet
- 6 artikla: Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen
- 7 artikla: Yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen
- 8 artikla: Henkilötietojen suoja
- 9 artikla: Oikeus solmia avioliitto ja oikeus perustaa perhe
- 10 artikla: Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus
- 11 artikla: Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus
- 12 artikla: Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
- 13 artikla: Taiteen ja tutkimuksen vapaus
- 14 artikla: Oikeus koulutukseen
- 15 artikla: Ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä
- 16 artikla: Elinkeinovapaus
- 17 artikla: Omistusoikeus
- 18 artikla: Oikeus turvapaikkaan
- 19 artikla: Suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa
- III Tasa-arvo
- 20 artikla: Yhdenvertaisuus lain edessä
- 21 artikla: Syrjintäkielto
- 22 artikla: Kulttuurinen, uskonnollinen ja kielellinen monimuotoisuus
- 23 artikla: Naisten ja miesten välinen tasa-arvo
- 24 artikla: Lapsen oikeudet
- 25 artikla: Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet
- 26 artikla: Vammaisten sopeutuminen yhteiskuntaan
- IV Yhteisvastuu
- 27 artikla: Työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksessä
- 28 artikla: Neuvotteluoikeus ja oikeus työtaistelutoimiin
- 29 artikla: Oikeus työnvälityspalveluihin
- 30 artikla: Suoja perusteettoman irtisanomisen yhteydessä
- 31 artikla: Oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot
- 32 artikla: Lapsityövoiman käytön kielto ja nuorten suojelu työssä
- 33 artikla: Perhe- ja työelämä
- 34 artikla: Sosiaaliturva ja toimeentuloturva
- 35 artikla: Terveyden suojelu
- 36 artikla: Mahdollisuus käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja
- 37 artikla: Ympäristönsuojelu
- 38 artikla: Kuluttajansuoja
- V Kansalaisten oikeudet
- 39 artikla: Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa
- 40 artikla: Äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa
- 41 artikla: Oikeus hyvään hallintoon
- 42 artikla: Oikeus tutustua asiakirjoihin
- 43 artikla: Euroopan oikeusasiamies [oikeus kannella Euroopan oikeusasiamiehelle]
- 44 artikla: Oikeus esittää vetoomus [oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille]
- 45 artikla: Liikkumis- ja oleskeluvapaus
- 46 artikla: Diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antama suojelu
- VI Lainkäyttö
- 47 artikla: Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen
- 48 artikla: Syyttömyysolettama ja oikeus puolustukseen
- 49 artikla: Laillisuusperiaate ja rikoksista määrättävien rangaistusten oikeasuhtaisuuden periaate
- 50 artikla: Kielto syyttää ja rangaista oikeudenkäynnissä kahdesti samasta rikoksesta
- VII Yleiset määräykset
- 51 artikla: Soveltamisala
- 52 artikla: Oikeuksien ja periaatteiden ulottuvuus ja tulkinta
- 53 artikla: Suojan taso
- 54 artikla: Oikeuksien väärinkäytön kielto
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Tuominen, Tomi: Oikeustiede:Euroopan unionin perusoikeuskirja (valtiosääntöoikeus) Tieteen termipankki. Viitattu 29.5.2026.
- ↑ Satuli, Heli: EU-perusteos. (2. painos) Helsinki: Eurooppatiedotus, 2020. ISBN 978-952-281-621-4 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ojanen, Tuomas: Perusoikeusjuridiikka. Oikeuden perusteet 13. Unigrafia, 2015. ISBN 978-951-51-6219-9 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Barnard, Catherine: The ‘Opt-Out’ for the UK and Poland from the Charter of Fundamental Rights: Triumph of Rhetoric over Reality? s. 257–283. Kirjassa Griller, Stefan & Ziller, Jacques: The Lisbon Treaty: EU Constitutionalism without a Constitutional Treaty?. Wien: Springer, 2008. ISBN 978-3-211-09429-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 29.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Tietoa Perusoikeusvirastosta Euroopan unionin perusoikeusvirasto. Viitattu 29.5.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perusoikeuskirjan teksti EUR-Lex
- Tietoa perusoikeuskirjasta Euroopan unionin perusoikeusvirasto
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
