Ekolsundin linna

Ekolsundin linna, etualalla vasemmalla eteläsiipi.

Ekolsundin linna.

Ekolsundin linna (ruots. Ekolsunds slott) on entinen kuninkaallinen linna Enköpingin kunnassa Uppsalan läänissä, Ruotsissa. Hyvin säilynyt barokkityylinen rakennuskompleksi, jossa on 1700-luvun arkkitehtuurin piirteitä, sijaitsee Enköpingsvägenin vieressä noin kymmenen kilometriä Enköpingistä itään lähellä Ekolsundsvikenia.

Ekolsundin linna 1940-luvulla.

Linna valmistui vaiheittain 1650-luvun ja 1750-luvun välillä. Useat kuuluisat arkkitehdit jättivät jälkensä linnaan, kuten Simon de la Vallée, Nicodemus Tessin vanhempi, Carl Hårleman, Carl Fredrik Adelcrantz (sisätilat) ja Jean Eric Rehn (sisätilat).

Ekolsundin linnan ja puutarhan perspektiivipiirros, Jean de la Vallée n. 1654 (Perspektiv över slott och lustträdgård vid Ekolsund).

Ekolsundin linna Eric Dahlbergin teoksessa Suecia antiqua et hodierna, Willem Swiddenin kaiverrus n. 1660-1697.

Ekolsund on peräisin 1300-luvulta, ja se on ollut muun muassa Vaasa, Oxenstierna ja Tott-sukujen omistuksessa. Se oli Kustaa III:n kesäasuntona 38 vuoden ajan. Rakennus on yksityisomistuksessa ja siitä tuli lailla suojeltu rakennusmuistomerkki vuonna 1969. Linnan lähellä on Ekolsundin majatalo 1770-luvulta, joka on myös julistettu rakennusmuistomerkiksi vuonna 1985.

Historia

Keskiaika

Nimi Ekoolesund mainitaan ensimmäisen kerran kahdessa kirjeessä huhtikuussa 1307. Kirjeet kirjoittivat paikan päällä herttuat Eerik Maununpoika ja Valdemar Maununpoika. On epävarmaa omistivatko he Ekolsundin. Ekolsund oli kartano 1300-luvun alusta lähtien. Ensimmäinen tunnettu nimeltä mainittu omistaja oli ritari Magnus Knutsson Aspenäs-sukua, joka oli sukua Folkungeille Birger Brosan pojan, jaarli Knut Birgerssonin kautta. Hänet mainitaan neuvonantajana vuonna 1351. Hänen jälkeensä vuonna 1373 tapahtuneen kruununperimyksen yhteydessä Ekolsund kaikkine omaisuuksineen meni hänen tyttärelleen Catharinalle, joka oli naimisissa Finved Finvedsson Frösvikin-sukua kanssa noin vuosina 1345–1383.

Tyttärensä Margaretan kautta, joka oli naimisissa ritari Jöns Bengtsson Oxenstierna vanhemman kanssa, tilukset siirtyivät Oxenstierna suvun omistukseen. Tämän jälkeen Bengt Jönsson Oxenstierna omisti Ekolsundin 1400-luvun alkupuoliskolla. Vaihdon ja oston kautta se siirtyi Kustaa Vaasan haltuun vuonna 1542, ja sen jälkeen Vaasa-suvun jäsenet asuivat siellä usein. Se oli prinsessa Sofia Vaasan asuinpaikka vuosina 1568–1611.

Tott-suvun aika

Nicodemus Tessin vanhemman yleissuunnitelma 1667.

Ekolsundin linnan pohjoisiipi Eric Dahlbergin teoksessa Suecia antiqua et hodierna, Willem Swiddenin kaiverrus n. 1660-1697.

Ekolsundin linnan puolivalmis pohjoissiipi, vanhempi rakennus taustalla, Johan Philip Korn 1780-1790 -luku.

Nykyinen linna rakennettiin 1600-luvulla Tott-suvun omistuksen aikana. Åke Henriksson Tottsai vuonna 1636 luvan rakentaa suuren kartanon Härvestan alueelle. Aluksi hän asui keskiaikaisella maatilalla, jonka hän oli kunnostuttanut. Vuonna 1637 hän aloitti rakennuttamisen ranskalaisen arkkitehti Simon de la Valléen johdolla. Hän ei kuitenkaan ehtinyt nähdä sen valmistumista, sillä hän kuoli vuonna 1640 vain 42-vuotiaana Suomen-matkallaan.

Kartano ja aloitetut rakennustyöt siirtyivät hänen pojalleen, valtaneuvos ja kreivi Clas Åkesson Tottille, joka oli syntynyt Ekolsundissa. Vuonna 1652 Magnus Gabriel De la Gardie tuli Ekolsundin uudeksi omistajaksi ja Clas Tott sai korvaukseksi muita tiluksia sekä rahasumman. Sopimus tehtiin Tottin ollessa ulkomailla. Vain kaksi vuotta myöhemmin suhde kuningatar Kristiinan ja Magnus Gabrielin välillä oli kuitenkin viilentynyt, ja hän katui vaihtokauppaa sekä pyysi kruununprinssi Karl Gustavia ostamaan tilan takaisin. Clas Tott palasi Ekolsundiin, jonka hän sai vuonna 1654 läänityksenä Kaarle X Kustaalta, joka oli hankkinut kartanon samana vuonna. Clas Tottin johdolla linnan ja puiston laaja laajennus alkoi.

Koska Tott ei ollut tyytyväinen arkkitehti Simon de la Valléen työhön, hän kutsui arkkitehti Nicodemus Tessin vanhemman Ekolsundiin vuonna 1661. Tessin johti eteläisen kaksoissiiven rakentamista ja muokkasi myös Valléen puutarhasuunnitelmia. Tott käytti valtavia summia puutarhojen ja linnanpuiston rakentamiseen. Nykyään linna koostuu kahdesta L-kirjaimen muotoisesta rakennuksesta, jotka ovat molemmat kaksikerroksisia ja ullakkokerroksellisia.

Tottin kuoltua lapsettomana vuonna 1674 Ekolsund siirtyi hänen enolleen, vapaaherra Sten Bielkelle. Kruunun suorittama läänitysten takaisinotto eli reduktio koitui Bielken kohtaloksi, ja koko Ekolsundin kartano päätyi kruunun haltuun; myöhemmin linnaa käyttivät kuninkaan vouti ja muut virkamiehet.

Ekolsundin linnan eteläsiipi, aiempi kavaljeeri- ja keittiörakennus.

Kruununvallan aika

Vuoden 1683 ison reduktion myötä Ekolsund palasi kruunulle. Vuonna 1716 se lahjoitettiin Hessenin kruununprinssi Fredrikille. Se lunastettiin vuonna 1747 ja annettiin kastelahjaksi vastasyntyneelle prinssi Gustaville. Ekolsundin linnasta tuli tuolloin Gustavin suosituin asuinpaikka hänen lapsuutensa ja ensimmäisten kuningasvuosiensa aikana. Jouluaattona 1772 Kustaa III loi niin kutsutun Ekolsundin puvun, jota erityisesti valitut henkilöt saivat käyttää Ekolsundissa ja muissa kuninkaallisissa kartanoissa. Kuningas saattoi omistautua täällä kiinnostuksen kohteilleen ja järjesti juhlia ja metsästysretkiä. Elokuussa 1776 hän järjesti upeat turnajaiset. Osa turnajaisvarusteista on säilytetty Livrustkammaren museossa. Hän jopa julkaisi turnajaisia ​​varten painetun vihkosen: Ordning som skall i akt tagas vid Torner-spelet på Ekolsund ("Sääntöjä noudatettavaksi Ekolsundin turnajaisissa"). Kustaa III käytti uudempaa eteläsiipeä, pohjoissiipi toimi kavaljeerirakennuksena ja keittiöosastona.

Setonin perheen aika, 1785–1912

Kustaa III myi linnan vuonna 1785 Skotlannista Ruotsiin muuttaneelle tukkukauppias, pankkiiri ja laivanvarustaja George Setonille saadakseen varoja Hagan linnan rakentamiseen. Seton kuoli vuosi sen jälkeen Englannissa 90-vuotiaana ja lapsettomana. Ekolsundin peri hänen veljenpoikansa Alexander Barron Seton (1737–1814), joka jäi Prestonin perheen kartanoon Skotlantiin ja lähetti poikansa Ruotsiin ottamaan hoitaakseen liiketoiminnan. Ekolsund vuokrattiin eversti Carl Gustaf Adlercreutzille, joka oli naimisissa Barron Setonin tyttärentyttären kanssa. Adlercreutz ei itsekään asunut Ekolsundissa, vaan omassa kartanossaan Nynäsissä Ösmon pitäjässä. Alexander Barron Seton antoi Ekolsundin vanhimmalle pojalleen, hovijahtimestari Patrik Barron Setonille (1765–1837). Setonin perhe asui linnan pohjoissiivessä vuoteen 1912 asti. Kuninkaallinen eteläsiipi oli vaurioitunut siellä vuonna 1809 majoittuneiden sotilasjoukkojen oleskelusta, ja sitä käytettiin myöhemmin viljavarastona. Patrik Barron Setonin kuoleman jälkeen perilliset myivät kiinteistön paroni Sigfrid Rålambin, riistanhoitaja Gösta Tammin, pääkonsuli Percy Tammin ja pankinjohtaja Henric Tammin muodostamalle yhteenliittymälle. He jakoivat 36 maatilasta koostuvan kartanon ja myivät osat. Päätila (linna) meni kartanonomistaja Oscar Danielssonille.

Carl Hårlemanin suunnitelma Exedra tallirakennusta varten, n. 1735-1745.

Carl Kempen peilimonogrammi Ekolsundin linnan portissa.

Ekolsundin linnan 1750-luvulla rakennettu tallirakennus Exedra, arkkitehti Carl Hårleman.

Ekolsund 1900-luvulla

Vuonna 1917 johtaja Carl Kempe osti päärakennuksen ja joitakin ympäröiviä maatiloja. Vuosina 1928–1930 hän entisöi ja modernisoi eteläsiiven perheensä asunnoksi arkkitehti Vilhelm Bryden piirustusten mukaan. Hieman ennen kuolemaansa vuonna 1967 Kempe jätti Ekolsundin toisesta avioliitostaan syntyneille tyttärilleen. Hänen peilimonogramminsa koristaa edelleen eteläisen sisäänkäynnin rautaporttia. Vuosina 1974–1976 tehdyssä julkisivuremontissa Carl Hårlemanin rekonstruktiosta peräisin oleva värimaailma palautettiin maalaamalla sokkelit ja listat siniharmaiksi, pohjakerros tummanpunaiseksi ja seinät keltaisiksi, joissa on valkoiset pilasterit ja ikkunankehykset. Restaurointityötä johti arkkitehti Ove Hidemark.

2000-luku

Vuodesta 2002 lähtien Ekolsundin linnan on omistanut ohjaaja Raija Ohlin. Hän on jatkanut eteläsiiven restaurointia. Exedra eli puolikaaren muotoinen tallirakennus on muutettu vierashuoneiksi ja huoneistoiksi. Pohjoissiipi on edelleen samassa asussa kuin Setonin perheen aikana. Nykyään linnaa käytetään juhliin, kuten häihin ja yritystapahtumiin, sekä elokuvien kuvauksiin.

Kuvagalleria

• 
  Lintusali.
• 
  Kuninkaan makuukamari.
• 
  Turnajaisasu Ekolsundetin linnassa vuonna 1776.
• 
  Fabian Reinhold von Fersenin ja Hans Axel von Fersenin turnajaisasu Ekolsundissa vuonna 1776.