Siirry sisältöön

Eira

Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo Helsingin kaupunginosasta. Eiralla on myös muita merkityksiä, katso täsmennyssivu Eira.
Eira
Kaupungin kartta, jossa Eira korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Eira korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Peruspiiri Ullanlinna
Kaupunginosa nro 06
Osa-alue nro 060
Pinta-ala 0,19 km² [1]
Väkiluku 1 075[2] (31.12.2025)
Väestötiheys 5 747 as./km²
Työpaikkoja 290 kpl [3] (31.12.2022)
Postinumero(t) 00150
Lähialueet Punavuori, Ullanlinna, Länsisatama (Hernesaari)

Eira on pieni kaupunginosa eteläisessä Helsingissä. Sitä rajoittavat Merikatu ja Telakkakatu lännessä, Tehtaankatu pohjoisessa, Laivurinkatu idässä sekä Sirpalesalmi etelässä.[4] Eiran 0,19 km²:n kokoisella alueella on noin 1 100 asukasta.[5] Eiran naapurialueita ovat kaupunginosat Ullanlinna ja Punavuori sekä Länsisataman osa-alue Hernesaari. Helsingin piirijaossa se lasketaan osaksi Ullanlinnan peruspiiriä, joka puolestaan kuuluu Eteläiseen suurpiiriin. Eira on tunnettu huvilakaupunginosana.[5]

Muista lähistöllä olevista kaupunginosista, kuten Punavuoresta ja Ullanlinnasta Eira (yhtä alueen luoteiskulmassa sijaitsevaa korttelia lukuun ottamatta) eroaa selvästi siinä, että siellä kadut ovat kapeita ja yleensä kaartuvia, eivätkä rakennukset yleensä ole kadun varressa vaan keskellä tonttia.

Kaupunginosassa on lukuisia suurlähetystöjä. Eiran ohi kulkevat raitiolinjat 1, 3 ja 6 sekä bussilinjat 20 ja 30.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eiran rakentamatonta kalliomaastoa vuonna 1909. Taustalla Laivurinkatu.

1800-luvun lopulla Eira oli vielä rakentamatonta aluetta. Sitä pidettiin liian syrjäisenä kaupunkiasutukseen, minkä vuoksi sinne suunniteltiin teollisuusaluetta. Tästä suunnitelmasta on muistona Tehtaankadun nimi.[6] Suunnitelma kuitenkin hylättiin, ja Eirasta alettiin aluksi suunnitella huvilakaupunginosaa. Vuonna 1907 Eiralle vahvistettiin arkkitehtien Bertel Jungin, Armas Lindgrenin ja Lars Sonckin uusi asemakaava, joka mahdollisti huvilakaupunkisuunnitelmaa tiiviimmän rakentamisen.[7] Suurin osa Eiran rakennuksista on jugendtyylisiä, enimmäkseen kolmikerroksisia kerrostaloja, jotka rakennettiin muutaman vuoden kuluessa asemakaavan vahvistamisen jälkeen. Eirasta tuli Helsingin ensimmäinen maastoon mukautuva kaupunginosa ilman ruutuasemakaavaa. Tiiviydestä ja rakennusten epäsäännönmukaisista muodoista ja korkeuksista huolimatta alueesta tuli arvostettu ja selkeästi ruotsinkielinen.[7]

Eira sai nimensä viereiseen Ullanlinnan kaupunginosaan vuonna 1897 rakennetulta Eiran sairaalalta, joka taas oli saanut nimensä Tukholmassa vuosina 1816–1955 toimineelta samannimiseltä sairaalalta. Tämä sairaala taas oli saanut nimensä pohjoismaisen muinaistaruston lääkintätaidon jumalattarelta, Eiriltä.[8]

Eiran länsirajalla sijaitseva Speranskintie on nimetty venäläisen valtiomiehen Mihail Speranskin mukaan; Speranski vaikutti merkittävästi Suomen asemaan Venäjän keisarikunnan osana ja toimi Suomen sodan jälkeen Suomen ensimmäisenä valtiosihteerinä. Alkujaan Speranskintie oli nykyisen Merikadun länsipään nimenä.[9]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2025 Eirassa asui 1 075 henkilöä, joista alle 16-vuotiaita oli 15,8 %, 16–64 vuotiaita 63,6 % ja yli 64-vuotiaita 20,6 %.[10]

Eiran asukkaista puhui vuonna 2025 äidinkielenään suomea tai saamea 783 henkilöä (72,8 %), ruotsia 201 henkilöä (18,7 %) ja muita kieliä 91 henkilöä (8,5 %).[10]

Eiran asukkaiden korkein koulutusaste oli vuonna 2025: toinen aste ja ammatillinen tutkinto 23,4 % väestöstä, alempi korkeakoulututkinto 19,4 % ja ylempi korkeakoulututkinto 42,5 %. Eiran asukkaista 14,7 %:lla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa.[11]

Eiran asukkaiden pääasiallinen toiminta vuonna 2024: työlliset 50,1 % väestöstä, työttömät 3,7 %, lapset (0-14v) 15,4 %, opiskelijat 7,1 % ja eläkeläiset 23,7 %.[12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helsinki alueittain 2014 (Ullanlinnan peruspiiri PDF:n sivuilla 34-37) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
  2. ↑ Helsingin tilastollinen vuosikirja (PDF) (s. 28) 2024. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.6.2025.
  3. ↑ 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 2.12.2024. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 17.6.2025.
  4. ↑ Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu (Arkistoitu – Internet Archive) (kiinteistörajakartta, johon myös kaupunginosien rajat on merkitty)
  5. 1 2 Helsinki alueittain 2008 (Ullanlinnan peruspiiri PDF:n sivuilla 40–43) Helsingin kaupungin tietokeskus. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 9.12.2009.
  6. ↑ Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja Nro 24/1970
  7. 1 2 Klinge, Matti: Eurooppalainen Helsinki, s. 205. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. ISSN 2323-7392 ISBN 978-951-858-185-0
  8. ↑ Jäntti, Jarna: Helsingin Korttelieläimet: Kantakaupungin Kuvitettua Historiaa, s. 122. Espoo: Myllylahti, 2017. ISBN 978-952-202-846-4
  9. ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 137. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  10. 1 2 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- PxWeb. Viitattu 5.9.2026.
  11. ↑ 1. 005n -- Helsingin, Espoon ja Vantaan 15 vuotta täyttäneet osa-alueen, koulutusasteen, iän ja sukupuolen mukaan 2015- PxWeb. Viitattu 5.9.2026.
  12. ↑ 1. 003s -- Pääkaupunkiseudun väestö pääasiallisen toiminnan, sukupuolen ja iän mukaan osa-alueittain 2000- PxWeb. Viitattu 5.9.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eira Wikimedia Commonsissa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eira&oldid=24253510”