Benefaktiivi
Benefaktiivi eli hyötyjä on nimitys lauseen tietylle semanttiselle roolille tai ”syväsijalle”: toiminnan tai tilanteen osanottajalle, jonka hyväksi jotakin tehdään tai joka hyötyy tapahtumasta jotenkin.[1] Benefaktiiveiksi voidaan nimittää myös muotoja tai rakenteita, joilla tällaista roolia ilmaistaan.[2] Joidenkin kielten muotojärjestelmään sisältyy benefaktiivi erityisenä sijamuotona tai taivutuskategoriana.
Hyötyjän ilmaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kuten useissa muissakin eurooppalaisissa kielissä benefaktiivia semanttisena roolina ei vastaa mikään erityinen kieliopin kategoria, vaan hyötyjänä voi olla lauseen subjekti (hän sai kakun), objekti (autan sinua), sija-, esimerkiksi allatiivimuotoinen adverbiaali (leivoin hänelle kakun) tai adverbiaalina toimiva adpositiorakenne (avasin oven häntä varten).[1]
Benefaktiivi sijamuotona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erityinen benefaktiivisija on muun muassa baskissa ja ketšuassa.
Baski
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ketšua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samojedikielten benefaktiivitaivutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjoisissa samojedikielissä (nenetsi, enetsi, nganasani) on erityinen taivutuskategoria, jota eri tutkijat nimittävät predestinatiivi-, destinatiivi- tai benefaktiivitaivutukseksi. Siinä persoonaa ilmaisevan possessiivisuffiksin edelle lisätään suffiksi, joka ilmaisee, että kyse on tulevasta tai tarkoitetusta omistuksesta tai hallinnasta, esim. tundranenetsin ńe-da-r° ’nainen sinua varten, sinun tuleva vaimosi’ tai metsäenetsin te-ðu-ńˀ ’porot minua varten’.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Kielitiede:hyötyjä – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 26.5.2025.
- ↑ Benefactive (role) - Glottopedia glottopedia.org. Viitattu 26.5.2025.
- ↑ Gwen Eva Janda, Johanna Laakso, Helle Metslang: ”Person marking”, The Oxford Guide to the Uralic Languages, s. 894–903. Oxford University Press, 24.3.2022. ISBN 978-0-19-876766-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 26.5.2025. (englanniksi)