Siirry sisältöön

Baku

Wikipediasta
Baku
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Baku

Koordinaatit: 40°23′43″N, 49°52′56″E

Valtio  Azerbaidžan
Hallinto
 – Pormestari Eldar Əzizov
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 260 km²
Korkeus –28 m
Väkiluku (2015) 2 374 000[1]
 – Väestötiheys 998 ,38 as./km²
 – Metropolialue 4 000 000
Postinumero AZ1000

Baku (azer. Bakı, pers. ‏بادکوبا‎, Bādkubā, pers. ‏باراکا‎, Bārāčā[2]) on Azerbaidžanin pääkaupunki. Kaupungin metropolialueella asuu vuoden 2017 mittauksen mukaan yli 4 miljoonaa ihmistä, joista vajaat 3 miljoonaa kaupunkialueella,[1][3] mutta epävirallisten arvioiden mukaan asukkaita voi olla yli 5 miljoonaa (pakolaisten ja siirtolaisten takia).

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baku sijaitsee Apšeronin niemimaan eteläreunalla Kaspianmeren rannalla. Kaukasuksen vuoristo ulottuu niemimaan tyveen asti, mutta itse niemimaa on kumpuilevaa maastoa, jonka itäkärjessä on hiekkadyynejä. Saariston suojaama Bakunlahti on Kaspianmeren suojaisin luonnonsatama.[4] Kaspianmeren rannalla sijaitsevana Baku on 28 metriä valtamerten pinnan alapuolella, mikä tekee siitä maailman alimpana sijaitsevan pääkaupungin.[5]

Bakun ilmasto on varsin kuuma ja kuiva. Kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta. Viileintä on tammi-helmikuussa, keskimääräinen alin +2 astetta. Sadetta saadaan kesä-elokuussa vain muutama millejä kuukaudessa, ja enimmilläänkin marraskuussa keskimäärin 30 mm.[6]

Joidenkin lähteiden mukaan ensimmäiset maininnat Bakusta ovat Kuolleiden kirjassa muinaisessa Egyptissä noin 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[7]

Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vuodelta 885. 1000-luvulta alkaen kaupunki kuului Shīrvān-Shāheille, lukuun ottamatta mongolivallan aikaa, kunnes venäläiset valtasivat sen Pietari Suuren johdolla 1723 ja pysyvämmin 1806.[4]

Bakun muurin ympäröimä vanhakaupunki on UNESCOn maailmanperintöluettelossa vuodesta 2000. Nykypäivään säilyneet muurit on rakennettu 1100-luvulla paikalle, joka on ollut asuttuna paleoliittiselta ajalta asti. Vanhankaupungin kuuluisin rakennus on Neitsyttorni, joka saattaa olla peräisin jo 600–500-luvuilta eaa. Toinen merkittävä vanha rakennus on vanhankaupungin korkeimmalla kohdalla kohoava Shirvanshahien palatsi, jota rakennettiin 1100-luvulta 1400-luvulle. Vanhassakaupungissa on myös lukuisia keskiaikaisia moskeijoita, karavaaniseraijeita ja kylpylöitä.[8]

Joulukuussa 1904 Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Bakussa lakkoiltiin bolševikkien johdolla. Öljyteollisuuden työntekijöiden suuri lakko päättyi lakkoilijoiden voittoon ja historiallisen kollektiivisen sopimuksen solmimiseen teollisuudenharjoittajien kanssa.[9]

Bakun yliopisto on perustettu vuonna 1919.[10]

Bakun suomalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakussa asui 1900-luvun alkupuolella öljyteollisuuden tehtävissä parituhatta suomalaista. Bakun luterilaisen kirkon kirkonkirjat ovat säilyneet.[11]

Bakun ensimmäinen öljylähde porattiin vuonna 1846, ja siitä lähtien kaupungin talous on pyörinyt öljyn ja sen jalostuksen ympärillä.[12]

Vuonna 2006 Bakusta rakennettiin länsirahalla öljyputki Tbilisin kautta Turkin Ceyhaniin, joka on Välimeren rannalla sijaitseva satamakaupunki.[13]

Kaspianmerta ja Apšeronin niemimaata, jolla Baku sijaitsee, on pidetty yhtenä maailman pahimmin saastuneista alueista. Maaperä on pilaantunut öljyvuotojen sekä puuvillapelloilla käytettyjen rikkaruohomyrkkyjen ja DDT:n takia.[14]

Kaupunkia palvelee sen keskustasta noin 25 kilometriä itään sijaitseva Heydər Əliyevin kansainvälinen lentoasema (IATA: GYD, ICAO: UBBB).[15] Paikallisliikenne perustuu metroon ja busseihin[16] - raitiovaunuista on luovuttu, mutta niiden uudelleen käyttöön ottamista on suunniteltu.[17]

Bakussa on järjestetty Formula 1 -osakilpailuja vuodesta 2016 lähtien. Rata on rakennettu niin, että sen varrella näkyisi kaupungin parhaat puolet.[18] Baku on hakenut olympialaisia kahdesti, eli vuosina 2016 ja 2020, mutta se ei saanut järjestettäväkseen kumpiakaan olympialaisista.[19] Kaupungissa on maan korkeimmalla sarjatasolla pelaava jalkapalloseura Bakili Baku.

  1. 1 2 Azerbaijan Demographics Profile 2018.
  2. ↑ Culture & Religion on Podium: Politicizing Linguistics Iranchamber.com. Arkistoitu 13.10.2007. Viitattu 25.8.2009.
  3. ↑ Population estimates for Baku, Azerbaijan, 1950-2015 Mongabay.com. Viitattu 4.3.2009. (englanniksi)
  4. 1 2 Baku Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.9.2017. (englanniksi)
  5. ↑ https://www.bbc.co.uk/programmes/articles/2KC0g2TGpjBXGp5x5rm4KKd/seven-astounding-facts-about-the-city-of-baku
  6. ↑ Baku Climatological Information WMO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  7. ↑ History of the City of Baku Baku City. 12.9.2011. Arkistoitu Viitattu 15.6.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Walled City of Baku with the Shirvanshah's Palace and Maiden Tower Unesco. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  9. ↑ Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikit) keskuskomitean asettama toimituskunta: Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikit) historia. Lyhyt oppikurssi, s. 63. Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1949.
  10. ↑ About BSU Baku State University. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  11. ↑ Jarmo Huhtanen: Moskovasta löytyi valtavasti tietoa "likvidoiduista punasuomalaisista". Helsingin Sanomat, 16.11.2019, s. A 24.
  12. ↑ Baku and Oil. The Period of Industrial Oil Extraction Window to Baku. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
  13. ↑ Baku-Tbilisi-Ceyhan pipeline BP Azerbaijan. Viitattu 7.9.2017.
  14. ↑ Azerbaijan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. Arkistoitu (englanniksi)7.9.2017
  15. ↑ Baku Airport A to Z of Azerbaijan
  16. ↑ Baku: Public Transport Lonely Planet. Viitattu 7.9.2017.
  17. ↑ Trams return to Baku ABC.az. 2013. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  18. ↑ 2017 Formula 1 Azerbaijan Grand Prix Baku formula1.com. formula1.com. Arkistoitu 12.4.2018. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
  19. ↑ Azerbaijan bids for 2020 Olympics in Baku 1.9.2011. espn.com: ESPN. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baku Wikimedia Commonsissa