Venäjän tiedustelu Suomea kohtaan kiihtynyt – kohteena puolustus­teollisuus ja kyberverkot

Venäjän sabotaasi­toiminta Euroopassa on suunnattu erityisesti puolustus­teollisuuteen.

Supon päällikkö Juha Martelius kertoi A-studiossa sabotaasiyrityksistä Suomessa.

Venäjän Suomeen kohdistama tiedustelutoiminta on kiihtynyt viime aikoina, kertovat Puolustusvoimien pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Turunen ja suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius.

Molemmat viranomaiset vahvistavat samankaltaisen tilannekuvan: Venäjä kerää tietoa erityisesti verkossa ja suuntaa huomionsa puolustusteollisuuteen.

Turunen kertoi A-studiossa, että tiedustelu voi olla osa sabotaasin valmistelua.

– Kun tiedustellaan kohteita, yhteiskuntaa tai kriittisiä järjestelmiä, niin se on myös valmistelua, Turunen sanoi.

Hänen mukaansa epämääräistä toimintaa on havaittu erityisesti varuskuntien ja Nato-harjoitusten läheisyydessä.

Tiedustelu näkyy myös verkossa.

– Meitä kohtaan käytettävät tiedustelukeinot näyttäytyvät kybermaailmassa, verkkotiedustelu on erittäin aktiivista.

Martelius vahvisti, että supolla on hyvin samankaltainen tilannekuva.

Venäjän sabotaasitoiminta Euroopassa on suunnattu erityisesti puolustusteollisuuteen, Martelius sanoi.

Erikoisjoukot ja poliisi tutkivat tuhoutuneen rautatieosuuden tapahtumapaikkaa Puolassa.
Puolan pääministerin Donald Tuskin mukaan Varsovasta Lubliniin johtavalla rautatiellä marraskuussa 2025 tapahtunut räjähdys oli sabotaasi. Puolan viranomaisten mukaan iskun takana oli Venäjä. Kuva: Przemyslaw Piatkowski / EPA

Pienet teknologiayritykset kohteina

Molemmat painottivat, että yritysten omaa turvallisuustietoisuutta on nostettu Ukrainan sodan myötä.

Erityisenä haasteena Martelius pitää pieniä teknologiayrityksiä, joilla ei ole resursseja kattavaan suojaukseen.

– Jonkinasteinen haaste on suomalaiset pienet teknologiastartupit, jotka ovat kytköksissä puolustusteollisuuteen, Martelius sanoi.

Supon päällikön mukaan ainakin yhteen suomalaiseen pieneen teknologiayritykseen on kohdistunut todennetusti lisääntynyttä tiedustelua.

Suuri rahtilentokone seisoo pysäköitynä lentokentällä portin takana; koneen kyljessä näkyy tekstiä.
Leipzigin ja Hallen kentältä löydettiin elokuussa 2026 räjähteillä varustettu drooni läheltä ukrainalaista kuljetuskonetta. Toinen drooni osui mahdollisesti koneeseen, ja kolmas löydettiin myöhemmin. Saksan hallitus syytti Venäjää. Kuva: John MacDougall / AFP

Vaikka tilannekuva on vakava, kumpikaan viranomainen ei pidä sotilaallista uhkaa Suomea kohtaan todennäköisenä juuri nyt.

Turusen mukaan Venäjän maavoimat ja merijalkaväki ovat sidottuina Ukrainan rintamalle, mikä tekee suuremman sotilaallisen toimen epätodennäköiseksi.

Martelius kehotti suomalaisia pysymään rauhallisina.

– Ollaan rauhassa, kyllä me pärjäämme.

A-studion maanantain lähetys Yle Areenassa:

Euroopan johtajat varoittavat Venäjän sabotaaseista. Millainen on Venäjän sabotaasiuhka Suomessa? Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius ja Puolustusvoimien pääesikunnan tiedustelupäällikkö Pekka Turunen vierailivat A-studiossa maanantaina.