Baltiekkusuomelaine Paganallizus

Baltiekkusuomelaine paganallizus libo Baltiekkusuomelaine polyteismu on alguperäne uskondo mihi baltiekkusuomelaizet rahvas (piäaziois Suomelazet, Karjalazet, Virolazet, Vepsäläzet, da Ižoralazet) uskou enne hristianskoidu vieruo, eli enne kaksitoistu vuozisadua.

Muailmannägemüs

Lualumualavus Astuvansalmes da Ruominkapias joga kuvuau hirvie.

Kaiverdus joučenii da jäičäs, löüdäütu lähäl oniegujärvilöi

Baltiekkusuomelaine paganallizus uskuo erilazii jumalii, kui Ukko joga oli piäjumal, häi oli müös jürün da taivahan jumal. Muidu jumalii oldih müös Ahti, jogu oli meren da kaloin jumal, Tapio, jogu oli meččien da mečästüksen jumal.

Muailman roindu

Baltiekkusuomelaizet paganoi uskoi muailman roinduneh eri tabah, enimüölleh uskottii muailman roinduneh enimüölleh vezilinduloin jäičäs tai kotkun jäičäs, jotu sanotah algujäičäkseh.

Tuonilmaine elos

Baltiekkusuomelaizet paganoi uskoi Tuonelii, joga oli tuonilmainen muailma, kus oli jumal nimielöi Tuoni, da jumalatar Tuonetar. Tuoneluan uskottii ollah vien tai muan al.

Aihies muijal

•Notes on Finnish tradition (angliekse)

•Suomalainen muinaisusko (suomekse)

•Suomalainen muinaisusko oli kokonaisuus uskomuksia ja mystiikkaa.. (suomekse)